Blücher (1937)
Blücher oli Saksan laivaston Admiral Hipper -luokan raskas risteilijä, joka valmistui 20. syyskuuta 1939 ja upposi Oslonvuonossa Norjan rannikkotykistön tulituksesta 9. huhtikuuta 1940. Alus oli nimetty preussilaisen kenraalin Gebhard Leberecht von Blücherin mukaan.
| Blücher | |
|---|---|
 Raskas risteilijä Blücher vuonna 1939 |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Deutsche Werke, Kiel |
| Kölinlasku | 15. elokuuta 1935 |
| Laskettu vesille | 8. kesäkuuta 1937 |
| Palveluskäyttöön | 20. syyskuuta 1939 |
| Poistui palveluskäytöstä | 9. huhtikuuta 1940 |
| Loppuvaihe | Upposi Oslovuonoon 9. huhtikuuta 1940 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
14 247 t (standardi) 18 208 t (kuormattu) |
| Pituus | 205,9 m |
| Leveys | 21,3 m |
| Syväys | 5,83 m |
| Koneteho | 133 631 hv (98 MW) |
| Nopeus | 32,5 solmua (60km/h) |
| Miehistöä | 1 600 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 × 203 mm kaksoistykkitorni 6 × 105 mm kaksiputkista tykkiä 6 × 37 mm kaksoistykkiä 8 × 20 mm tykkiä 12 × torpedoputkea |
Valmistus muokkaa
- Pääartikkeli: Admiral Hipper -luokka
Sopimus risteilijä G:n (Ersatz Berlin) valmistamiseksi allekirjoitettiin 30. lokakuuta 1934 Deutsche Werken kanssa Kielissä, missä köli laskettiin 27. elokuuta 1935 allas 2:ssa. Se laskettiin vesille 8. kesäkuuta 1937, jolloin puheen piti Itämeren alueen laivaston komentaja amiraali Albrecht. Aluksen kummina oli ensimmäisessä maailmansodassa tuhoutuneen SMS Blücherin päällikön leski rouva Erdmann. Aluksen koeajot alkoivat 6. syyskuuta 1939. Onnistuneen 18. syyskuuta aloitetun neitsytmatkan jälkeen alus otettiin palvelukseen 20. syyskuuta, jolloin aloitettiin miehistön koulutus Itämerellä.[1]
Palvelus muokkaa
Alus ei ehtinyt olla varsinaisessa palveluskäytössä ennen Norjan taisteluita.[2]
Blücher oli Osloa valtaamaan lähetetyn laivasto-osaston lippulaiva. Osastoon kuuluivat sen lisäksi raskas risteilijä Lützow, kevyt risteilijä Emden ja useita pienempiä aluksia.[3] Alus oli lähetetty tehtävään Adolf Hitlerin suorasta käskystä vastoin suuramiraali Erich Raederin kantaa. Aluksen viimeistely oli vielä käynnissä lähtökäskyn tullessa, ja muun muassa päällikön hyttiä tapetoitiin matkalla.
Yllätysetu menetettiin, kun pieni norjalainen vartiovene KNM Pol III komentajanaan kapteeniluutnantti Leif Welding-Olsen havaitsi Osloa lähestyvän osaston illalla 8. huhtikuuta kello 23.06 ja ampui hälytysraketit. Vartiovene upotettiin, mutta liian myöhään.[3] Norjan rannikkolinnakkeissa annettiin hälytys ja tykit miehitettiin. Rannikkolinnakkeiden tekninen huolto ja ammushuolto oli rauhan vuosina laiminlyöty, ja esimerkiksi suurin 305 mm:n tykki oli ampumakyvytön ja 280 mm:n tykkeihin oli alle kymmenen kranaattia. Myös budjettileikkauksista aiheutunut miesten lukumäärä laski kriittisesti norjalaisten torjuntakykyä. Rahojen puutteen vuoksi myös miinasulut, joihin kuului maista ohjattavia tähysmiinoja, oli jätetty laskematta.
Kun Norjan laivaston johto antoi Hortenin laivastotukikohdalle luvan antautua, viesti tulkittiin väärin ja myös muut Osloa turvanneet rannikkopatterit luopuivat vastarinnasta, jolloin Blücher pääsi ohittamaan useita pattereita ilman että sitä kohti ammuttiin laukaustakaan. Poikkeuksen muodosti Oscarsborgin linnoitus, jonka komentajana ollut eversti Birger Eriksen päätti avata tulen omalla vastuullaan, vaikkei tiennyt mitä lähestyvät tuntemattomat alukset olivat. Eriksenin käytössä olleet joukot pystyivät miehittämään vain kaksi vanhaa tykkiä, joista käytettiin nimiä ”Mooses” ja ”Aaron”. Tykkien lataaminen kesti sen verran, että kummallakin ehdittäisiin ampua vain kerran. Eriksen päätti jättää myös varoituslaukauksen ampumatta ja päästää vihollisaluksen lähemmäs ennen tulen avaamista.[3]
Oscarsborgin linnoitus avasi tulen kello 4.21 paikallista aikaa Blücherin ollessa noin 1 800 metrin päässä. Molemmat tykit saivat täysosuman alukseen. ”Mooses”-tykillä ammuttu 345 kilon kranaatti ei ilmeisesti räjähtänyt, mutta lävisti kuitenkin aluksen panssarin. ”Aaron”-tykillä ammuttu kranaatti sytytti räjähtäessään laivan hangaarissa olleet lentokoneet tuleen. Seuraavaksi avasi tulen vastarannalla Drøbakissa ollut rannikkopatteri, joka sai monta osumaa saksalaisalukseen.[3] Blücher kallistui rajusti ajautuen vuonna 1901 rakennetun Nessetin torpedopatterin kantamalle. Eversti Eriksenin määräyksestä torpedopatterin johdossa ollut komentajakapteeni Andreas Anderssen laukaisi kaksi torpedoa kohti Blücheriä 500 metrin etäisyydeltä. Ensimmäinen torpedo osui laivan etuosaan ja toinen keskelle, jolloin tulipalot aluksella levisivät.[3] Välttääkseen ajautumista maihin Blücher laski ankkurin Askholmeniin, kuusi meripeninkulmaa Oslosta etelään.
Blücherin kohtalo sinetöityi, kun tulipalot levisivät aluksen ammusvarastoon. Miehistö sai kello 5.30 käskyn jättää laiva.[3] Blücher upposi klo 7.32 vieden mukanaan satoja miehiä laivalla olleista 2 202 miehestä. Eri lähteet antavat vaihtelevia tietoja hukkuneiden määrästä. Aluksen uppoamisen seurauksena Oslon valtaaminen viivästyi. Hengissä selviytyneet rantautuivat molemmille puolille vuonoa. Merimiesten oli käsketty antaa pelastusliivinsä laivalla olleille sotilaille, mikä pelasti monien sotilaiden hengen.
Blücherin hylky on edelleen Oslonvuonossa. 1980-luvulla aluksen öljysäiliöt tyhjennettiin suurtehopumppujen avulla, koska ne katsottiin ympäristöriskiksi.
Lähteet muokkaa
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
| Admiral Hipper • Blücher • Prinz Eugen • Seydlitz • Lützow |
| Edeltäjä: Nürnberg-luokka • Seuraaja: M-luokka |