Birger Stenman
Birger Erland Stenman (9. lokakuuta 1909 Viipuri – 24. huhtikuuta 1989 Kotka) oli suomalainen telinevoimistelija ja lajin valmentaja sekä voimisteluliiton puheenjohtaja. Ammatiltaan hän oli hammaslääkäri.[1]
| Birger Stenman | |
|---|---|
 Mestarivoimistelija-lääkäri Heikki Savolainen ja päävalmentaja Birger Stenman Helsingin vuoden 1952 olympialaisten aikaan. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Birger Erland Stenman |
| Syntynyt | 9. lokakuuta 1909 Viipuri |
| Kuollut | 24. huhtikuuta 1989 (79 vuotta) Kotka |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Uran tiedot | |
| Laji | telinevoimistelu |
| Seura |
Karhulan Katajaiset Sunilan Sisu Kotkan Into |
| Valmennettavat |
Paavo Aaltonen Kalevi Laitinen |
|
Tietolaatikko päivitetty 20. maaliskuuta 2022 |
|
Birger Stenman kävi koulunsa Kotkassa, jossa tuli ylioppilaaksi vuonna 1931. Sen jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopiston voimistelulaitoksella, jossa suoritti vuonna 1933 voimistelunopettajan tutkinnon. Sen jälkeen hän jatkoi opintojaan lääketieteellisessä tiedekunnassa ja suoritti vuonna 1936 hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinnon. Sen jälkeen hän toimi hammaslääkärinä Karhulassa.[2]
Birger Stenman oli Suomen telinevoimistelujoukkueen jäsen vuoden 1928 Amsterdamin olympialaisissa. Joukkue sijoittui kisoissa viidenneksi, ja Stenmanin oma sijoitus yhteispisteissä oli 66.[3] Samana vuonna hän voitti nuorten Suomen mestaruuden telinevoimistelussa. Vuonna 1931 hän osallistui yhdessä Heikki Savolaisen kanssa MM-kisoihin Pariisissa.[2]
Stenmanista tuli jo voimistelu-uran aikana valmentaja vuonna 1930. Vuodesta 1932 lähtien hän toimi Suomen voimistelumaajoukkueen valmennustehtävissä. Neljä vuotta myöhemmin Berliinin olympialaisissa hän toimi olympiajoukkueen voimistelijoiden apuvalmentajana ja vuodesta 1937 päävalmentaja Yrjö Nykäsen päävalmentajakauden jälkeen. Näin hänestä tuli Lontoossa vuonna 1948 Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmän voimistelujoukkueen valmentaja Suomen voittaessa joukkuevoimistelun ja useita henkilökohtaisia mitaleita. Voimistelujoukkueen valmentajaura jatkui vielä Helsingin vuoden 1952 ja Melbournen vuoden 1956 kesäolympialaisissa, joissa Suomen joukkue sijoittui molemmissa pronssille joukkueena.[2]
Telinevoimistelijoiden valmennus-uran lisäksi hän oli seura-aktiivi osallistuen Karhulan Katajaisten, Sunilan Sisun ja Kotkan Innon johtokuntiin joko jäsenenä tai puheenjohtajana.[2] Suomen Voimisteluliiton johtokuntaan hän kuului vuodesta 1933, vuodesta 1958 valmennusvaliokunnan puheenjohtaja ja vuosina 1968–1969 Suomen Voimisteluliiton puheenjohtaja. Voimisteluliiton puheenjohtajuuden myötä hän toimi vuosina 1967–1969 Olympiakomitean hallituksessa sekä valtuuskunnassa 1967–1972.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Markku Siukonen: Suuri Olympiateos 12 – Urheilukunniamme puolustajat, s. 315. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-98673-1-7
- ↑ a b c d Birger Stenman täyttää 50 vuotta. Helsingin Sanomat, 9.10.1959, s. 25. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille). Viitattu 20.3.2022.
- ↑ Birger Stenman Olympedia. Viitattu 18.8.2022. (englanniksi)