William Leroy Chadwick (10. lokakuuta 1915 New York, Yhdysvallat24. lokakuuta 2009) oli yhdysvaltalainen jääkiekkoerotuomari ja -toimittaja, joka on valittu Hockey Hall of Fameen.

Chadwick aloitti jääkiekkouransa high schoolissa. Hän pelasi nuorena myös baseballia, jossa voitti kaupungin mestaruuden 1933. High schoolin jälkeen Chadwick jatkoi jääkiekkouraansa Fordhamin yliopistossa. Hän pelasi New Yorkin alueen amatöörisarjassa, Metropolitan Amateur Hockey Leaguessa. Vuonna 1935 Chadwick sai kiekon oikeaan silmäänsä. Hän joutui olemaan viikon silmäsairaalassa, mutta silmän näkökykyä ei pystytty pelastamaan. Chadwick jatkoi jääkiekkouraansa New York Roversissa, vaikka toinen silmä oli sokeutunut. Kuitenkin Eastern Hockey League -sarjan ottelussa kaudella 1936–1937 hän sai vastustajan lavan suoraan vasemman silmänsä viereen. Vamma ei ollut vakava, mutta se sai Chadwickin lopettamaan uransa.[1]

Maaliskuussa 1937 Chadwickia pyydettiin tuomaroimaan Roversien ottelu EHL:ssä, kun tuomari Ray Levis oli jäänyt lumimyrskyyn. NHL:n komissaari Frank Calder pyysi Chadwickiä aloittamaan NHL-uransa linjatuomarina vuonna 1939. Chadwickistä tuli ensimmäisen Yhdysvalloissa syntynyt tuomari. Vuoden päästä hän siirtyi päätuomariksi.[1] Chadwick tuomaroi NHL:ssä vuoteen 1955 saakka. Hän vihelsi yli tuhannessa ottelussa ja oli mukana Stanley Cupin pudotuspeleissä 1939–1955.[2]

Chadwick tunnetaan tuomarointiuraltaan erityisesti käsimerkeistään. Hän rupesi käyttämään ensimmäisenä tuomarina käsimerkkejä selvittääkseen yleisölle jäähyn syytä. Chadwick esimerkiksi otti ranteestaan kiinni, kun vihelsi kiinnipitämisjäähyn.[2] Hän aloitti tapansa 1943–1944. NHL virallisti käsimerkit 1956, vuosi Chadwickin lopettamisen jälkeen.[1]

Tuomariuransa jälkeen Chadwick toimi hetken yritysmaailmassa, mutta päätyi pian New York Rangersin otteluiden selostajaksi radioon Marv Albertin pariksi.[1] Vuodesta 1972 vuoteen 1987 hän selosti otteluita televisiossa Jim Gordonin kanssa. He olivat New Yorkin alueen suosituimpia televisiokasvoja.[2]

Chadwick on valittu uransa ansiosta Hockey Hall of Fameen 1964 ja United States Hockey Hall of Fame 1974. Lisäksi hän sai Lester Patrick Trophyn 1975.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e AP: NHL icon Bill Chadwick dies Globe Sports. 24.10. 2009. The Globe and Mail. Viitattu 25.10.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  2. a b c Hall of Fame referee Bill Chadwick dies at age 94 NHL.com. 24.10.2009. National Hockey League. Viitattu 25.10. 2009. (englanniksi)