Berossos (m.kreik. Βηρωσσός, Bērōssos, lat. Berossus tai Berosus; 200-luku eaa.) oli babylonialainen historiankirjoittaja, jonka noin vuonna 279 eaa. kirjoittamasta Babylonian historiasta Babyloniaka on säilynyt katkelmia.[1]

Berossos syntyi Kaldeassa mutta muutti myöhemmin asumaan Kreikkaan Kosin saarelle, jonne hän perusti astrologiakoulun. Ei ole kuitenkaan varmaa, onko babylonialainen Berossos sama henkilö kuin monien kreikkalaisten ja latinalaisten historioitsijoiden mainitsema astrologi Berossos. Berossoksen on arvioitu eläneen Aleksanteri Suuren kuoleman ja vuoden 268 eaa. välisenä aikana eli joka tapauksessa yli kaksi sataa vuotta Nebukadressarin jälkeen.lähde?

Noin vuonna 280 eaa. Berossos kirjoitti teoksen Babyloniaka tarkoituksenaan selittää Mesopotamian vanhaa kulttuuria kreikkalaisille. Varteenotettaviksi lähteiksi Berossoksen kirjoitukset tekee se, että hän toimi Marduk-jumalan pappina Babylonissa ollessaan. Finkelin mukaan hänellä oli tästä syystä ensi käden tietoa sumerilaisesta ja akkadilaisesta savitaulukirjallisuudesta, jota oli kirjoitettu silloin jo yli tuhannen vuoden ajan ja jota yhä kirjoitettiin Babylonin akatemioissa. Berossoksen oppineisuus ja ennustustaito tunnettiin myös Ateenassa. Koska kreikkalaiset kuitenkin pitivät muita kansoja barbaareina, kirjaa tuskin luettiin heidän keskuudessaan kovinkaan laajasti, eikä se ole säilynyt nykypäiviin. Sen sijaan toiset kirjoittajat ovat siteeranneet teosta, ja sitä kautta siitä on säilynyt joitakin osia, joista ilmenee niiden perustuvan pitkälti nuolenpääkirjoituksiin.lähde?

Berossos tunnettiin pitkään italialaisen munkin Annius Viterbolaisen 1400-luvun lopussa väärentämistä käsikirjoituksista, joita luultiin aidoiksi Berossoksen teoksiksi. Ne sisälsivät muun muassa kuvauksia Nooan poikien liikkeistä vedenpaisumuksen jälkeen ja innoittivat ruotsalaisia gööttiläisiä historiotsijoita.lähde?

LähteetMuokkaa

  1. Berosos, Tietosanakirja osa 1, palsta 1004, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909

Aiheesta muuallaMuokkaa