Bernard Germain de Lacépède

Bernard Germain de Lacépède, täydellisemmin Bernard Germain Étienne de Laville-sur-Illon, comte de Lacépède, joskus muodossa de La Cépède (26. joulukuuta 1756 Agen6. lokakuuta 1825 Épinay-sur-Seine) oli ranskalainen luonnontieteilijä, muusikko ja poliitikko.

Bernard Germain de Lacépède
Lacépèden nimeämän Ara-suvun papukaijoja (etualalla)

De Lacépèden isä ohjasi hänen opiskeluaan huolellisesti ja Buffonin teoksen Histoire naturelle, générale et particulièren huolellinen tutkiminen jo varhaisessa vaiheessa herätti hänen kiinnostuksensa. Vapaa-aikana hänen kiinnostuksensa suuntautui musiikkiin, ja hänestä kehittyi taitava pianon ja urkujen soittaja. Hän sävelsi myös kaksi oopperaa, joita ei kuitenkaan koskaan julkisesti esitetty, mutta joita Christoph Gluck arvosti suuresti. Vuosina 1781–1785 hän julkaisi 2-osaisen Poétique de la musique. Samoihin aikoihin hän laati kaksi fysiikkaa käsitellyttä tutkielmaa, Essai sur l'électricité (1781) ja Physique générale et particulaire (1782–1784), joiden ansiosta hän ystävystyi Buffonin kanssa. Buffon järjesti hänelle apulaisesittelijän paikan kuninkaallisessa puutarhassa ja ehdotti, että hän jatkaisi Buffonin Histoire naturellen kirjoittamista. Tämä jatkotyö julkaistiin nimillä Histoire des quadrupèdes, ovipares et des serpents (2 osaa, 1788–1789) ja Histoire naturelle des reptiles (1789).

Ranskan vallankumouksen jälkeen de Lacépèdesta tuli lakiasäätävän kansalliskokouksen jäsen, mutta terrorin aikana hän jätti Pariisin tuntiessaan henkensä uhatuksi. Kuninkaallisen puutarhan tultua uudelleen organisoiduksi Jardin des Plantes -nimisenä nimitettiin de Lacépède sen matelija- ja kalatutkimuksen johtajaksi. Vuonna 1798 hän julkaisi ensimmäisen osan kaloja käsittelevästä suurteoksesta Histoire naturelle des poissons, jonka viides osa ilmestyi vuonna 1803. Vuonna 1804 ilmestyi hänen valaita käsittelevä teoksensa Histoire des cétacés. Tästä eteenpäin aina kuolemaansa saakka hänen osallistumisensa politiikkaan rajoitti hänen kirjallista tuotantoaan. Vuonna 1799 hänestä tuli senaattori, 1801 senaatin puhemies, 1803 Kunnialegioonan kansleri ja 1804 ministeri. Senaatin puhemiehenä hän toimi myös vuosina 1807–1808 ja 1811–1813. Vanhoilla päivillään hän kirjoitti vielä teoksen Histoire générale physique et civile de l'Europe, joka julkaistiin postuumisti 18-osaisena vuonna 1826.

De Lacépède nimesi myös suuren joukon lintusukuja, muun muassa antillientöyhtökolibrin (Orthorhyncus cristatus) suvun Orthorhyncus ja arojen suvun Ara.[1]

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa