Bennerleyn maasilta
Bennerleyn maasilta on maasilta, joka ylittää Erewashjoen laakson Englannissa. Se rakennettiin 1870-luvulla Great Northern Railwayn rautatiesillaksi. Se oli toiminnassa 90 vuoden ajan, mutta sen yli kulkeva linja lakkautettiin Beechingin leikkauksten seurauksena. Silta oli sen jälkeen vuosikymmenien ajan purku-uhan alla, vaikka se suojeltiin 1974. Kevyen liikenteen väylänä silta avattiin 2022.
| Sijainti | |
|---|---|
| Pituus |
433,0 m |
| Ylittää |
Erewashjoen laakson |
| Avattu |
tammikuu 1878 (rautatieliikenne) elokuu 2022 (kevyen liikenteen väylä) |
|---|---|
| Lakkautettu |
1968 (rautatieliikenne) |
| Ylläpitäjä |
Friends of Bennerley Viaduct ja Sustrans |
Historia muokkaa
Rakentaminen ja liikenne muokkaa
Yksityiset rautatieyhtiöt omistivat 1800-luvun puolivälissä Englannin rautatieverkoston. Erewashjoen laakson hiilikaivokset joutuivat käyttämään Midland Railwayn omistamia rautateitä, mikä nosti hiilen hintaa. Great Northern Railway halusi rikkoa Midland Railwayn monopolin ja rakentaa uuden jatkeen Derbyshiren ja Staffordshiren linjoilleen.[1]
Great Northern Railway sai vuonna 1872 luvan rakentaa rata Nottinghamista Derbyyn ja siitä edelleen Eggington Junctioniin. Radasta lähti vielä pistoradat Erewashin hiilikaivoksille. Alueen helpoimmat ratalinjat olivat jo rakennettu, joten Great Northern Railway joutui rakentamaan ratansa hankalaan maastoon.[1] Suurin ongelma oli soinen ja kaivoksien täplittämä Erewashinlaakso Awsworthin ja Ilkestonin välillä. Jokilaakson ylitse suunniteltiin kevytrakenteinen kankirautainen ristikkosilta.[2] Bennerleyn maasilta rakennettiin 18 kuukaudessa vuosien 1877 ja 1878 aikana.[1]
Bennerleyn maasilta avattiin tammikuussa 1878, ja sen yli kulki sekä tavara- että henkilöjunia noin 90 vuoden ajan. Sillalla kuljetettiin muun muassa hiiltä, rautamalmia ja olutta. Henkilöjunat yhdistivät Nottinghamin ja Derbyn, mutta myös rannikon lomakohde Skegness oli suosittu jatkoyhteys.[3]
Beechingin raportti vuonna 1963 esitti Bennerleyn maasillan ylittäneen rautatielinjan lopettamista taloudellisen syiden takia. Viimeinen sillan ylittänyt henkilöjuna kulki 1964 ja viimeinen tavarajuna 1968. Kiskot poistettiin 1969.[3]
Suojelu muokkaa
Sillan omistanut British Rail halusi purkaa rakennelman, koska sille ei ollut enää käyttöä, mutta purkukustannusten takia se jäi paikoilleen. Maasilta sai 1974 II*-tason suojelustatuksen, mutta British Rail vetosi seuraavana vuonna paikallisvaltuustoihin saadakseen purkuoikeuden. Rakennelman kohtalosta kysyttiin 1980 julkisuudessa, ja paikalliset asukkaat, valtuustot ja sidosryhmät alkoivat selvittää mahdollista muuttaa silta kävely- ja pyöräilyreitiksi. Maasillan suojelua varten perustetiin pian tämän jälkeen yhdistys.[4]
Maasilta käytännössä hylättiin 1980-luvulla, ja monet vaativat sen tuhoamista maisemahaittojen ja turvallisuuskysymysten takia. Rautateiden yksityistämisen jälkeen silta siirtyi Sustransin sisarjärjestön Railway Pathsin omistukseen. Sustrain alkoi tutkia rakennelman soveltumista kevyen liikenteen väyläksi. Paikalliset tukivat hanketta ja perustivat järjestön Friends of Bennerley Viaduct.[4] Sillan kunnostustyöt maksoivat 1,7 miljoonaa puntaa, ja se avattiin elokuussa 2022.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Why was the Viaduct Built? The Friends of Bennerley Viaduct. Arkistoitu 4.2.2023. Viitattu 4.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Project profile: Bennerley Viaduct National Highways. Viitattu 4.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Lifespan: 1878 – 1968 The Friends of Bennerley Viaduct. Arkistoitu 4.2.2023. Viitattu 4.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Bennerley – The Survivor The Friends of Bennerley Viaduct. Arkistoitu 4.2.2023. Viitattu 4.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Bennerley Viaduct marks its restoration year BBC. 7.8.2022. BBC. Viitattu 4.2.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bennerleyn maasilta Wikimedia Commonsissa
- Friends of Bennerley Viaduct (englanniksi)