Benjamin Schmolck

Benjamin Schmolck (21. joulukuuta 1672 Brauchitzdorf (nyk. Chróstnik) – 12. helmikuuta 1737 Schweidnitz (nyk. Šwidnica)) oli saksalainen luterilainen pappi ja virsirunoilija. Opintojensa jälkeen hän toimi isänsä saarna-apulaisena, papiksi hänet vihittiin vuonna 1702 ja toimi pappina Schweidnitzissä. 1730 hän sai halvauskohtauksen, joka sitten vaikeutti hänen työtään, ja hän piti viimeisen saarnansa 1735. Schmolck on pietismin ajan keskesiä virsirunoilijoita ja hänen virsiään leimaa perinteiset pietismin kielikuvat.[1]

Benjamin Schmolck.

Hän on sanoittanut lähes 1 200 virttä, joista kuusi on nykyisessä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisessä virsikirjassa.[2]

  • 3 Hoosianna! huudetaan (Hosianna! Davids Sohn, suom. Elias Lönnrot 1886, uud. suom. Pekka Kivekäs ja virsikirjakomitea 1984)
  • 41 Jeesus, nimi verraton (Jesus soll die Losung sein, suom. Elias Lönnrot 1874)
  • 98 Jo nousit haudastasi, oi voitonsankari (Ich geh’ zu deinem Grabe, suom. Julius Krohn 1880)
  • 215 Oi armon merta ihmeellistä (Du unerforschlich Meer der Gnaden, suom. Elias Lönnrot 1874, uud. Anna-Maija Raittila 1984)
  • 387 Herraamme aina luottaa saa (Was Gott tut, das ist wohlgetan, suom. Elias Lönnrot 1874, uud. virsikirjakomitea 1937)
  • 623 Taivaaseen käy matkamme (Himmelan geht unsre Bahn, suom. Elias Lönnrot 1874, uud. virsikirjakomitea 1937, 1984)

LähteetMuokkaa

  1. Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 625. Gummesons bokförlag Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  2. Tauno Väinölä: Virsikirjamme virret, s. 680. Kirjapaja, 2008.