Ben-Hur

vuoden 1959 elokuva
Tämä artikkeli käsittelee vuoden 1959 elokuvaa. Muita samannimisiä luetellaan täsmennyssivulla.

Ben-Hur on vuonna 1959 ensi-iltansa saanut William Wylerin ohjaama elokuva, joka on nykyään tunnetuin elokuvaversio Lew Wallacen samannimisestä romaanista vuodelta 1880. Elokuvan pääosissa ovat Charlton Heston Judah Ben-Hurina ja Stephen Boyd Messalana. Elokuva sai ensiesityksensä 18. marraskuuta 1959 New Yorkin Loews-teatterissa.

Ben-Hur
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja William Wyler
Käsikirjoittaja Karl Tunberg
Gore Vidal
Christopher Fry
Tuottaja Sam Zimbalist
William Wyler
Säveltäjä Miklós Rózsa
Kuvaaja Robert Surtees
Leikkaaja John D. Dunning
Ralph E. Winters
Lavastaja William A. Horning
Edward C. Carfagno
Pääosat Charlton Heston
Jack Hawkins
Haya Harareet
Stephen Boyd
Hugh Griffith
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Metro-Goldwyn-Mayer
Levittäjä Loews Cineplex Entertainment
Netflix
Ensi-ilta 18. marraskuuta 1959
Kesto 212 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 15 000 000 dollaria
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Juoni muokkaa

Elokuva kertoo ensimmäisellä vuosisadalla elävästä juutalaisesta ylimyksestä nimeltä Judah Ben-Hur (Charlton Heston), jonka kuningaskunnan, Juudean, käskynhaltijaksi nimetään hänen roomalainen lapsuudenystävänsä Messala. Judahin ja Messalan poliittiset näkemykset kuitenkin eroavat toisistaan, eivätkä he enää tule toimeen keskenään kuten ennen.

Kaikki alkaa väärinkäsityksestä, kun Ben-Hurin sisar pudottaa vahingossa tiilen palatsin katolta katsoessaan paraatia. Tiili on lähellä osua roomalaiseen käskynhaltijaan. Messala käyttää tilaisuuden hyväkseen ja tuomitsee koko perheen vankeuteen. Ben-Hurin äiti ja sisar joutuvat vankilaan, kun Ben-Hur tuomitaan kaleeriorjaksi.

Kaleeriorjana ollessaan Ben-Hur sattuu pelastamaan Rooman laivaston konsulin hengen makedonialaisten merirosvojen hyökkäyksen aikana. He lipuvat monta päivää yhdessä lautalla ja ystävystyvät ennen kuin heidät pelastetaan. Roomassa keisari antaa Ben-Hurille vapauden takaisin. Roomalainen konsuli ottaa Ben-Hurin huostaansa ja myöhemmin jopa adoptoi tämän.

Ben-Hur ei voi kuitenkaan unohtaa Juudeaa ja päättää palata takaisin selvittämään äitinsä ja siskonsa kohtalon, tällä kertaa roomalaisena ylimyksenä, adoptioisänsä poikana. Juudeassa hän tapaa šeikki Ilderimin, joka etsii ajajaa hevosilleen. Hur osoittaa lahjakkuutensa sirkuskuljettajana ja suostuu auttamaan Ilderimiä, kun kuulee Messalankin osallistuvan Jerusalemin sirkusajoihin.

Ennen kilpailua Ben-Hur käy vielä Messalan luona vaatimassa, että tämä vapauttaisi hänen perheensä. Messala suostuu, mutta kun vartija menee vapauttamaan heitä, käy ilmi, että he ovat sairastuneet lepraan. Heidät ajetaan kaupungin laidalla sijaitsevaan spitaalisten laaksoon ja selli puhdistetaan polttamalla. Messala päättää kertoa Ben-Hurille, että tämän koko perhe on kuollut. Tästä raivostuneena Ben-Hur haluaa tappaa Messalan, ja suostuu šeikki Ilderimin hevosten kilpa-ajajaksi.

 
Kilpa-ajokohtaus.

Alkaa kuuluisa kilpa-ajokohtaus, jossa Ben-Hur lopulta voittaa. Messala ajaa terävaunuilla, joilla hän yrittää rikkoa Ben-Hurin vaunut. Kuitenkin Messalan omat vaunut hajoavat, jolloin hän putoaa radalle ja saa kuolettavia vammoja. Kuolinvuoteellaan Messala paljastaa Ben-Hurille, että hänen perheensä on yhä elossa. Ben-Hur lähtee etsimään heitä lepraa sairastavien laaksosta, mutta he eivät halua tavata häntä pelätessään tartuttavansa tautinsa. Ben-Hur haluaa kuitenkin auttaa äitiään ja ymmärtää tilaisuutensa tulleen kuullessaan rakastetultaan Jeesus-nimisestä miehestä, joka voisi kyetä parantamaan hänen perheensä. On pääsiäinen, ja Jeesus aiotaan ristiinnaulita.

Ben-Hurin perhe seuraa kauhun vallassa toimitusta, mutta kun he uskovat ehdottomasti, että Jeesus kuoli sovitukseksi, alkanut sade pesee spitaalin pois.

Loppukohtaus Ben-Hurin ruhtinassuvun palatsin raunioissa on vakuuttava: nyt Judah uskoo armoon – ei enää kostoon.

Näyttelijät muokkaa

 
Charlton Heston Judah Ben-Hurin osassa.
 Charlton Heston   Judah Ben-Hur  
 Jack Hawkins   Quintus Arrius  
 Haya Harareet   Esther  
 Stephen Boyd   Messala  
 Hugh Griffith   Sheik Ilderim  
 Martha Scott   Miriam  
 Cathy O’Donnell   Tirzah  
 Sam Jaffe   Simonides  
 Finlay Currie   Balthasar  
 Frank Thring   Pontius Pilatus  

Vastaanotto muokkaa

Aikoinaan Ben-Hur oli erittäin kallis elokuva, mutta se tuotti kustannuksensa takaisin moninkertaisesti. Siksi elokuvalle odotettiin myös hyvää menestystä Oscar-gaalassa. Elokuva onkin yhdessä Titanicin (1997) ja Kuninkaan paluun (2003) kanssa eniten Oscar-palkintoja saanut elokuva.

Ben-Hur valittiin vuonna 2004 Yhdysvaltojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä amerikkalaiselokuvia.[1] The New York Timesin kriitikot valitsivat Ben-Hurin vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2] American Film Institute valitsi elokuvan vuonna 2006 listalleen sadasta kaikkien aikojen innostavimmasta yhdysvaltalaiselokuvasta.[3]

Oscar-palkinnot muokkaa

Ehdokkuudet:

Lähteet muokkaa

  1. Complete National Film Registry Listing National Film Preservation Board, Library of Congress. Viitattu 3.7.2016. (englanniksi)
  2. The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004) Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.7.2016. (englanniksi)
  3. AFI’s 100 Most Inspiring Films of All Time, American Film Institute 2006. Viitattu 16.2.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Ben-Hur Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
  • Keller, James M.: On time's winged chariot: Lew Wallace, ‘Ben-Hur’ and the making of a classic. Pasatiempo. 1.1.2017. Arkistoitu 1.1.2017. Viitattu 13.2.2021. (englanniksi)