Bayezid I
Bayezid I (1354–1403, kutsumanimeltään Yıldırım ’salama’)[1] oli Osmanien valtakunnan sulttaani vuodesta 1389 vuoteen 1402. Hän astui valtaistuimelle isänsä Murad I:n salamurhan jälkeen ja antoi välittömästi kuristaa nuoremman veljensä Yakubin estääkseen tätä kaappaamasta valtaa.
| Bayezid I | |
|---|---|
 | |
| Osmanien valtakunnan sulttaani | |
| Valtakausi | 16. kesäkuuta 1389 – 20. heinäkuuta 1402 |
| Edeltäjä | Murad I |
| Seuraaja | Osmanien interregnum |
| Syntynyt |
n. 1360 Edirne, Osmanien valtakunta |
| Kuollut |
8. maaliskuuta 1403 (43 vuotta) Akşehir |
| Puoliso |
Devlet Shah Hatun Devlet Hatun Hafsa Hatun Sultan Hatun Olivera Despina Maria Hatun Angelina Hatun |
| Suku | Osmani |
| Isä | Murad I |
| Äiti | Gülçiçek Hatun |
| Uskonto | sunnalaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Kostoksi isänsä murhasta Bayezid tapatti kaikki Kosovo Poljen taistelussa saadut serbivangit. Hänen onnistui silti neuvotella sopimus serbijohtaja Stefan Bulcovicin kanssa, ja hän myönsi Serbialle huomattavan itsevallan. Hän alisti suurimman osan länsi-Anatolian turkkilaisista heimovaltioista ja laajensi valtakuntaa Kreikkaan. Hänen sodankäyntitapansa oli erittäin nopea, josta hän sai myös lempinimen "Yıldırım" joka tarkoittaa salama.
Vuonna 1394 hän aloitti Konstantinopolin piirityksen. Bysantin keisarin Manuel II:n pyynnöstä uusi ristiretki suunnattiin Bayezidia vastaan. Kuitenkin vuonna 1396 kristittyjen joukot kärsivät Unkarin kuninkaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Sigismund Luxemburgilaisen alaisuudessa tappion Nicopoliksen taistelussa. Konstantinopolin piiritys kesti vuoteen 1398, jolloin bysanttilaiset maksoivat huomattavan summan, jotta Bayezid lopettaisi piirityksen, mutta käytännössä se jatkui aina vuoteen 1402.
Vuonna 1400 mongolien sotapäällikkö Timur Lenk alkoi havitella Itä-Anatolian maita, jotka kuuluivat osmaneille. Alueella käytiin lukuisia pieniä rajasotia Timurin ja Bayezidin joukkojen välillä, ja hallitsijat kävivät kiivasta kirjeenvaihtoa kuitenkin tuloksetta. Vuonna 1402 Timur onnistui suostuttelemaan osmanien valloittamat heimot liittymään mukaan sotaretkelleen osmaneja vastaan. Kohtalokkaassa Ankaran taistelussa 28. heinäkuuta 1402 Timur onnistui kaappaamaan Bayezidin vangikseen. Bayezid oli ensimmäinen ja ainoa Osmanien valtakunnan historian sulttaani, joka jäi vihollisen vangiksi.[2][3] Jotkin aikalaislähteet kertovat, että Timur piti häkkiin kahlittua Bayezidia voitonmerkkinään. On paljon tarinoita Bayezidin vankeudesta – kuten tarina, jonka mukaan Timur käytti Bayezidia jalkajakkaranaan. Kuvauksia pidetään kuitenkin yleisesti perättöminä, sillä Timurin omien hovihistorioitsijoiden mukaan Bayezidia kohdeltiin varsin hyvin ja Timur suri hänen kuolemaansa. Myös muiden johtajien kohtelu osoittaa, että Timur aikoi tosissaan palauttaa Bayezidin osmanien valtakunnan hallitsijaksi. Vuotta myöhemmin Bayezid kuoli; joidenkin lähteiden mukaan hän teki itsemurhan.
Bayezidin kuoltua valtakunta ajautui 11 vuotta kestäneeseen hajaannusvaiheeseen ja sisällissotaan, jonka aikana valtakunnalla ei ollut selkeää hallitsijaa, vaan kukin Bayezidin viidestä pojasta tavoitteli vuorollaan valtaa. Voitettuaan jokaisen veljistään valta periytyi viimein Mehmedille, jonka Timur Lenk alun perinkin valitsi Bayezidin seuraajaksi.
Lähteet
muokkaa- Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki. Kuopio: Puijo, 1993. ISBN 951-579-033-6
Viitteet
muokkaa- ↑ Stoneman, s. 135
- ↑ Battle of Ankara | Summary Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 15.11.2023. (englanniksi)
- ↑ The Sultans of the Ottoman Empire: 1300 to 1924 ThoughtCo. Viitattu 15.11.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bayezid I Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Murad I |
Osmanien sulttaani | Seuraaja: Osmanien Interregnum |