Avaa päävalikko

Bassi oli saamelaisessa muinaisuskossa termi, joka tarkoitti eräänlaista pyhää.

Kielentutkijoiden mukaan bassi on pronssikautinen (n. 1300–500 eaa.) lainasana. Kantagermaanin sana *wīha, joka tarkoittaa erotettua, merkittyä tai rajattua, olisi kulkeutunut varhaiskantasuomeen muodossa *püšä, josta olisi kehittynyt sekä suomen kielen sana ’pyhä’ että saamen ’bassi’.[1]

Bassi on tarkoittanut varsin yleisluonteista pyhää. Sillä on viitattu usein tuntureihin ja järviin, joissa asui niin sanottuja sáiva-henkilö. Myös seitoihin on viitattu usein bassi-sanalla.[1] Se lienee todennäköisesti merkinnyt áiligas-pyhyyttä henkilökohtaiseen, suku- tai perhekohtaiseen palvontaan.[2]

LähteetMuokkaa

  • Pulkkinen, Risto: ”Saamelaisten etninen uskonto”. Teoksessa. Seurujärvi-Kari, Irja & Halinen, Petri & Pulkkinen, Risto: Saamentutkimus tänään. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. ISBN 978-952-222-220-6.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Pulkkinen, s. 218–219.
  2. Pulkkinen, Risto: Bassi Saamelaiskulttuurin ensyklopedia. Viitattu 22.11.2015.