Basileides (gnostikko)
Basileides (m.kreik. Βασιλείδης, Basileidēs; lat. Basilides; 100-luvun alkupuoli) oli varhaiskristillinen myöhemmin harhaoppiseksi tuomittu opettaja, joka vaikutti Aleksandriassa Egyptissä. Hän kirjoitti 24 kirjaa evankeliumeista ja vaikuttaa saaneen oppiinsa vaikutteita zarathustralaisesta dualismista.
Basileides opetti Aleksandriassa keisari Hadrianuksen kaudella (117–138). Hänen sanotaan olleen apostoli Pietarin tulkitsijan Glaukiaan oppilas. Hän on saattanut olla aiemmin myös Menandroksen oppilaana Antiokiassa yhdessä Saturniloksen kanssa. Kirjoituksen Acta Archelai mukaan hän opetti jonkin aikaa Persiassa.
Basileides ja hänen kirjoituksensa tunnetaan ainoastaan harhaoppeja vastustaneiden kristillisten kirjoittajien, kuten Agrippa Castor, Irenaeus, Klemens Aleksandrialainen ja Hippolytos, välityksellä. On vaikea määritellä, kuinka luotettavia nämä todistukset ovat. Lähteiden mukaan Basileideen oppi vaikuttaa itämaiselta. Hippolytoksen kuvaus perustuu joko vääriin lähteisiin tai myöhempiin Basileideen seuraajien oppeihin, koska hän antaa kokonaan toisenlaisen kuvauksen. Hänen mukaansa Basileideen oppi oli monistinen ja monilta ajatuksiltaan melko hellenistinen, jopa stoalainen.
Basileideen seuraajat perustivat gnostilaisen lahkon, jota kutsutaan basilidelaisuudeksi.
Aiheesta muualla muokkaa
- Catholic Encyclopedia: Basilides (englanniksi)
- T. Apiryon: Basilides (englanniksi)
- Fragments from the Writings of Basilides – The Gnostic Society Library, Gnostic Scriptures and Fragments (englanniksi)
- Seven Sermons to the Dead – The Gnostic Society Library (englanniksi)
