Bartholomaeus Ghotan
Bartholomaeus Ghotan tai Gothan (k. noin 1495)[1] oli saksalainen kirjanpainaja, jota on sanottu maisteriksi. Hän tuli 1482 tai 1483 Tukholmaan ja painatti siellä hagiografian Vita Katarine, joka luultavasti on ensimmäinen Ruotsissa painettu kirja. Sittemmin hän asettui Lyypekkiin, jossa painatti runsaasti teoksia, muun muassa ensimmäisen Suomea varten painetun kirjan Missale aboensen (1488) ja Pyhän Birgitan näyt Revelationes S. Birgitte (1492). Ghotanin mainitaan myöskin Iivana III:n kutsusta käyneen Venäjällä aikeissa perustaa kirjapaino sinne mutta aikeen menneen tyhjäksi venäläisten epäluulon takia, vieläpä Ghotanin tulleen ryöstetyksi ja surmatuksi, mutta tieto on epävarma. Ghotan oli matkalla luultavasti 1493, jolloin eräästä kirjeestä päätellään hänen käyneen Suomessa.[2]
Ghotania pidetään Ruotsin vanhimpana kirjanpainajana. Hänellä oli suuri vaikutus Ruotsin keskiajan typografiaan. Ainoa, jonka voi ajatella kyseenalaistavan hänen ensimmäisyytensä, on Johann Snell, joka hänkin harjoitti kirjanpainantaa 1483 Tukholmassa, sillä hän painoi teoksen Dialogus creaturarum moralizatus. Ghotan painoi Magdeburgissa muun muassa kauniin Missale magdeburgensen (1480) Lucas Brandisin Lyypekissä valmistamilla kirjasimilla. Sieltä hänet kutsuttiin Tukholmaan, jossa hänet eräässä julkisessa asiakirjassa mainitaan 1483. Tukholmassa hän todennäköisesti painoi Gustaf Edvard Klemmingin löytämän Missale upsalensen, josta tunnetaan ainoastaan yksi kappale, joka ei ole aivan täydellinen. On osoitettu, että juuri Ghotan painoi Tukholmassa Vita Katerinen, joka on todennäköisesti Ruotsin ensimmäinen painettu kirja (1482 tai 1483). Hän asettui 1484 Lyypekkiin, jossa hänen toimintansa oli aikaansa nähden melko merkittävää . Hän painoi muun muassa useita rukouskirjoja latinaksi sekä kirjoja alasaksaksi, kuten Speygel der dogede (1485). Tässä kirjassa, jossa on Ghotanin nimi, esiintyvät jälleen samat kirjasimet, joita hän aiemmin käytti Vita Katerinessa. Ruotsista tulleesta tilauksesta hän julkaisi Missale strengnensen (1487) ja Missale aboensen (1488), jotka molemmat ovat typografisesti erittäin hienoja. On mahdollista, että Ghotan on painanut myös Klemmingin löytämän suuren Gradualen (kirkkokuoron laulukirja), joka sisältönsä perusteella näyttää olevan julkaistu Ruotsia varten. Tämä valitettavasti pahasti vahingoittunut pergamentille painettu loistopainos on siinä tapauksessa Ghotanin taidon ja tarmon komein muistomerkki. Sen avulla Ruotsin viimeiset katoliset prelaatit yrittivät vahvistaa kirkkoa. Ajoitettu ja yhtä loistava Ghotanin työ on 1492 Lyypekissä painettu kokoelma Revelationes S. Birgitte, jonka Vadstenan luostari julkaisi verrattain suurena painoksena, josta 800 kappaletta painettiin paperille ja 16 pergamentille. Ghotanin kirjapainosta on aivan varmasti peräisin myös pieni kirjoitus Vita beati Brynolphi (noin 1490). Ghotan kuoli todennäköisesti noin 1495.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Ghotan (Gothan), Bartholomeus Nordisk familjebok, Uggleupplagan. 9. palsta 1113–1114 (ruotsiksi)
- ↑ Ghotan, Bartholomæus, Tietosanakirja osa 2, palsta 1455, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bartholomaeus Ghotan Wikimedia Commonsissa
- Isak Collijn: Miscellanea: Ghotanin kalenteri Nordisk tidskrift för bok- och biblioteksväsen, Årgång XIII. 1926 (ruotsiksi) (Runeberg.org)
- Finland: Bok- och förlagsväsen ne.se. Arkistoitu 13.10.2013. (ruotsiksi)