Bajcsy-Zsilinszky út

Bajcsy-Zsilinszky út [ˈbɒjt͡ʃiˌʒilinski uːt] (’Bajcsy-Zsilinszkyntie’) on yksi Pestin ydinkeskustan ja samalla koko Budapestin keskustan tärkeimmistä kaduista.

Sijainti, rakennukset ja liikenne muokkaa

Katu kulkee suunnilleen etelästä pohjoiseen muodostaen V hallinnollisen kaupunginosan (Belváros-Lipótváros) ja VI hallinnollisen kaupunginosan (Terézváros) välisen rajan. Parittomat talonnumerot ovat VI:n ja parilliset V kaupunginosan puolella. Katu alkaa kahden merkittävän aukion, Deák Ferenc térin (missä sijaitsee mm. Budapestin maanalaisten tärkein risteysasema) ja Erzsébet térin luota ja päättyy Nyugati térille (missä sijaitsee mm. Budapestin Läntinen rautatieasema).

Kadun varrella on muun muassa Szent István tér (’Pyhän Tapanin aukio’), jolla sijaitsee Pyhän Tapanin kirkko, kuitenkin niin, että kirkon julkisivu antaa länteen eikä Bajcsy-Zsilinszky útille itään. Kadun varrella on myös lukuisa joukko rakennustaiteellisesti merkittäviä 1800- ja 1900-luvun toimisto- ja asuintaloja, yhtenä tunnetuimmista niin kutsuttu Ankerin palatsi. Talon suunnitteli Anker-nimiselle vakuutusyhtiölle arkkitehti Ignác Alpár, ja se valmistui vuonna 1910.

Kadun alla kulkee keskeinen osuus metrolinjaa M3 (ns. Sininen maanalainen). M1:n (Keltaisen maanalaisen) pysäkeistä puolestaan yksi on nimetty kadun mukaan. Aikaisemmin kadulla kulki useita raitiovaunulinjoja, mutta niistä viimeinen lakkautettiin vuonna 1980. Nykyisin kadulla on johdinautoliikennettä ja runsaasti henkilöautoliikennettä.

Historiaa muokkaa

Vuonna 1700 kadun eteläinen osuus oli nimeltään Waitznerstraße (Váci út); nimi viittaa Vácin kaupunkiin, joka saksaksi tunnetaan nimellä Waitzen. Pohjoinen osuus oli nimeltään yksinkertaisesti Országút (’Valtatie’). 1850-luvulla Szent István térin ja a Deák Ferenc térin välinen osuus tunnettiin saksankielisellä nimellä Kohl Markt. Vuonna 1879 koko kadulle annettiin nimi Váczy körút ~ Váci körút (’Vácin kehätie’, ’Vácinbulevardi’). Vuonna 1914 katu nimettiin Saksan keisarin Vilhelm I:n mukaan Vilmos császár útiksi. I maailmansodan jälkeen vuonna 1919 palattiin neutraalimpaan Váci körútiin ja vuonna 1926 jälleen Vilmos császár útiin.

Neuvostojoukkojen miehitettyä Unkarin II maailmansodan lopulla kadun nimi päätyi uudelleen harkittavaksi. Vuodesta 1945 kadun nimi on ollut Bajcsy-Zsilinszky út, joka viittaa 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneeseen isänmaanystävään Endre Bajcsy-Zsilinszkyyn. Hän oli edustanut voimakkaan oikeistolaisia näkemyksiä mutta vastustanut sekä sosialisteja että Unkarin ja Saksan välistä yhteistyötä. Vuoden 1944 lopulla Bajcsy-Zsilinszky oli ollut mukana perustamassa nuoliristiläisen valtiojohdon ja saksalaisten miehittäjien vastaista liikettä. Liikkeen oli tarkoitus tehdä yhteistyötä Neuvostoliiton armeijan kanssa, koska tuossa vaiheessa liittoutuneita pidettiin pienempänä pahana kuin Saksan uhkaa. Unkarilaiset santarmit pidättivät Bajcsy-Zsilinszkyn ennen kuin suunnitelma ehti merkittävässä määrin toteutua, minkä jälkeen häntä kidutettiin, hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin pikaisesti. Näin kommunisminvastaisesta toimittaja-poliitikosta tuli marttyyri, jonka nimi on sittemmin kelvannut kadunnimeksi sekä sosialistisen järjestelmän alaiselle että sosialismin jälkeiselle Budapestille.