Baijerin maapäivät
Baijerin maapäivät (saks. Bayerischer Landtag) on Saksan osavaltion Baijerin yksikamarinen kansanedustuslaitos. Maapäivät kokoontuu Maximilianeumissa Münchenissä. Vuoden 2018 vaaleista lähtien Baijerin maapäivillä on ollut 205 edustajaa.
| Baijerin maapäivät Bayerischer Landtag | |
|---|---|
 | |
| Tyyppi | |
| Tyyppi | yksikamarinen |
| Johto | |
| Puhemies | Ilse Aigner (CSU) |
| Kokoonpano | |
| Edustajia | 203 |
 | |
| Puolueet |
Hallitus (122) Oppositio (81) |
| Kokouspaikka | |
 Maapäivien kokoontumispaikka vuonna 2012 | |
| Maximilianeum, München | |
| Kotisivut | |
| https://www.bayern.landtag.de/ | |
Maapäivävaalit pidetään joka viides vuosi, ja ne on pidettävä sunnuntaina tai pyhäpäivänä. Seuraavat vaalit on pidettävä aikaisintaan 59 kuukautta ja viimeistään 62 kuukauden kuluttua edellisestä vaalista, ellei maapäivät ennen sitä hajota itseään.
Maapäivien nykyinen puheenjohtaja on SCU:ta edustava Ilse Aigner, joka valittiin virkaan ensimmäisen kerran vuonna 2018. Hän uusi paikkansa vuonna 2023.[1]
Historia
muokkaaEnsimmäinen lainsäädäntöelin Baijeriin perustettiin vuonna 1311. Baijerin herttua Otto III tarvitsi rahaa ja herttuakunnan aatelisto suostui säätämään tätä varten uuden veron vastineeksi siitä, että Baijeriin perustettaisiin kolmea säätyä (aatelisto, papisto ja porvarit) edustavat maapäivät.[2]
Baijerin maapäivät perustettiin Baijerin kuningaskunnassa vuonna 1818. Ensimmäinen yleiskokous pidettiin 4. helmikuuta 1819. Sen alkuperäinen nimi oli Ständeversammlung, ja se jaettiin ylempään huoneeseen (Kammer der Reichsräte) ja alahuoneeseen (Kammer der Abgeordneten). Vuonna 1834 Ständeversammlung sai nimekseen Landtag eli maapäivät.
Vuonna 1919 säädetyn niin sanotun Bambergin perustuslain nojalla maapäivien ylähuone lakkautettiin ja sen alahuoneesta tuli yksikamarinen demokraattisesti valittu osavaltion parlamentti, jollaisena se toimi Weimarin tasavallan ajan. Natsi-Saksassa maapäivät kärsivät gleichschaltungista eli yhtenäistämispolitiikasta. Ne lakkautettiin 30. tammikuuta 1934.[2]
Toisen maailmansodan jälkeen Baijerin uusi perustuslaki hyväksyttiin ja ensimmäiset uudet maapäivävaalit pidettiin 1. joulukuuta 1946.[2] Kolme vuotta myöhemmin maapäivät alkoi myös kokoontua Maximilianeumissa.[3] Vuosien 1946 ja 1999 välillä maapäivillä oli jälleen ylähuone, Baijerin senaatti, kunnes sen jälkeen siirryttiin jälleen yksikamariseen järjestelmään.
Vaalitapa
muokkaaBaijerin osavaltion maapäivät valitaan suhteellisella vaalitavalla joka viides vuosi. Äänestäjillä on kaksi ääntä: ”ensimmäinen ääni” ehdokkaille kussakin yksittäisessä vaalipiirissä ja ”toinen ääni” puoluelistalle. Yhden edustajan vaalipiirejä on 90 ja loput ehdokkaat valitaan puoluelistoilta. Baijerin seitsemän hallintopiiriä toimivat ”vaalialueina”. Yhden edustajan vaalipiirin ehdokkaat ovat yleensä myös puolueensa listan ehdokkaita ja voivat siten saada tarpeeksi ääniä voidakseen päästä maapäiville puoluelistan kautta, vaikka he eivät olisi voittaneet omaa vaalipiiriänsä.
Aiheesta muualla
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ BR24live: Aigner-Wahl im Landtag, Wirbel um Verhaftung BR24. 30.10.2023. Viitattu 19.6.2024. (saksaksi)
- ↑ a b c History Bayerischer Landtag. 2024. Viitattu 19.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Maximilianeum: Impressive building on the Isar River muenchen.de. 2024. Viitattu 19.6.2024. (englanniksi)
Saksan osavaltioparlamentit- Ala-Saksin maapäivät
- Baden-Württembergin maapäivät
- Baijerin maapäivät
- Berliinin edustajainhuone
- Brandenburgin maapäivät
- Bremische Bürgerschaft
- Hamburgische Bürgerschaft
- Hessenin maapäivät
- Mecklenburg-Etu-Pommerin maapäivät
- Nordrhein-Westfalenin maapäivät
- Rheinland-Pfalzin maapäivät
- Saarlandin maapäivät
- Saksin maapäivät
- Saksi-Anhaltin maapäivät
- Schleswig-Holsteinin maapäivät
- Thüringenin maapäivät
