Avaa päävalikko

Bagvalin kieli (bagvaliksi багвалазул мицIцIи,[1] bagvalazul mic’c’i) on bagvalien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Tsumadan piirin muutamissa kylissä Andijskoje Koisu -joen vasemmalla rannalla. Bagvaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallaan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle. Bagvalit nimittävät itseään ja kieltään kotikyliensä mukaan. Yhteinen nimitys bagvalal on peräisin avaarin kielestä.[2]

Bagval
Oma nimi багвалазул мицIцIи, bagvalazul mic’c’i
Muu nimi Kvanada
Tiedot
Alue Dagestan
Virallinen kieli -
Puhujia 5 000 – 6 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto -
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta dagestanilaiset kielet
Kieliryhmä avaarilaiskielet
andilaiset kielet
ISO 639-3 kva

1990-luvulla bagvaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta henkeä.[3] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin kuitenkin vain 57 bagvalin puhujaa.[4] Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki bagvalit pitävät itseään etnisesti ja kielellisesti avaareina.[5] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 1400 bagvalin puhujaa[6].

Bagval kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Kieli jakautuu kolmeen paikallismurteista koostuvaan murreryhmään.[7] Läheisimmät sukukielet ovat tindi ja tšamal. Bagval toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Jazyki narodov SSSR: iberijsko-kavkazskije jazyki, s. 351. Moskva: Nauka, 1967.
  2. a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 136. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
  3. Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 64. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
  5. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
  6. Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  7. Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 291. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.