Berliner FC Dynamo
Berliner FC Dynamo on saksalainen jalkapalloseura Berliinistä. Seura on voittanut lukuisia DDR:n mestaruuksia.
| Berliner FC Dynamo | |||
|---|---|---|---|
 |
|||
| Koko nimi | Berliner Fussball Club Dynamo e. V. | ||
| Perustettu | 15. tammikuuta 1966 | ||
| Kenttä | Sportforum Hohenschönhausen | ||
| – kapasiteetti | 12 400 | ||
| Sarja | Regionalliga Nordost | ||
| Puheenjohtaja |
 Peter Meyer |
||
| Päävalmentaja |
Christian Benbennek |
||
|
|||
Historia muokkaa
Vuonna 1949 perustettua poliisiurheiluseura SG Volkspolizei Berliniä pidetään Berliner FC Dynamon edeltäjänä. Seuran edustusjoukkue pelasi aluksi kaupunkisarjaa. Vuonna 1953 SG Volkspolizei Potsdamin ja SG Volkspolizei Berlinin joukkueet yhdistettiin, jonka jälkeen joukkue seura sai Potsdamin paikan toisella sarjatasolla DDR-Ligassa mutta jäi Berliiniin. Samalla joukkue siirtyi pelaamaan vastaperustetun turvallisuusviranomaisten urheilujärjestö Dynamon lipun alle nimellä SG Dynamo Berlin. Kaudella 1953–1954 joukkue sijoittui kuitenkin sarjan viimeiseksi ja putosi kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle.[1]
Vuonna 1954 DDR-Oberligan menestysseura Dynamo Dresdenin edustusjoukkue määrättiin kokonaisuudessaan siirtymään Berliiniin, ja syntyneen uuden seuran nimeksi otettiin SC Dynamo Berlin. Samalla uusi seura sai Dynamo Dresdenin paikan pääsarjassa, mutta putosi vahvistuksista huolimatta alemmalle sarjatasolle kauden 1956 päätteeksi. Alkuvaikeuksien jälkeen seura alkoi lunastamaan odotuksia edes osittain voittamalla FDGB-Pokalin vuonna 1959. Vuotta myöhemmin SC Dynamo oli DDR-Oberligan toinen. Vuonna 1966 seura päätti eriyttää jalkapallotoiminnan muusta urheilusta, jolloin syntyi nykyinen Berliner FC Dynamo. Stasi-päällikkö Erich Mielke nimitettiin samalla uuden seuran kunniapuheenjohtajaksi. Seura putosi kuitenkin ensimmäisellä kaudellaan jälleen pääsarjasta vuodeksi ja pelasi sen jälkeen pitkään ilman suurempaa menestysta sen keskikastissa.[1]
1970–luvulla Mielken ja Stasin tuesta nauttinut Dynamo palasi tauon jälkeen pokaalitaistoihin ja oli vuonna 1971 FDGB-Pokalissa toinen.[1] Kaudella 1971–1972 seura oli ensimmäistä kertaa mukana kansainvälisissä jalkapallosarjoissa. Dynamo eteni heti cup-voittajien cupin välieriin voitettuaan ruotsalaisen Åtvidabergin. Välierissä seura hävisi neuvostoliittolaiselle Moskovan Dynamolle rangaistuspotkukilpailun jälkeen.[2] Vuosikymmenen lopulla joukkue voitti ensimmäisen DDR:n mestaruutensa. Mestaruuskaudella 1978–1979 Dynamo rikkoi myös Dynamo Dresdenin vanhan ennätyksen kauden alusta voitettujen ottelun määrässä.[1] Euroopan Cupissa joukkue voitti kaudella 1979–1980 hallitsevan mestarin Nottingham Forestin 1-0.[1] Toisen osaottelun Forest tosin voitti maalein 1–3 ja eteni jatkoon voittaen lopulta toisen mestaruutensa.[3]
Tämän jälkeen seura hallitsi DDR:n jalkapalloilua voittaen mestaruuden myös vuosina 1980–1988, yhteensä kymmenen kertaa perättäin.[4] Kaudella 1982–1983 Dynamo ei hävinnyt ainoatakaan ottelua.[1] 1980–luvulla Stasi puuttui Mielken käskystä yhä useammin pelien lopputuloksiin, jotka yritettiin järjestää Dynamon kannalta myönteisiksi muun muassa kyseenalaisin tuomariratkaisuin.[5] Samalla DDR-Oberligan katsojamäärät kääntyivät laskuun ja kytevä huligaaniongelma syveni. Jalkapallokannattajien keskuudessa BFC Dynamo oli toisaalta laajasti vihattu Stasi-seura, mutta toisaalta veti myös puoleensa uusnatseja ja muita väkivaltaisia kannattajia juuri huonon maineensa ansiosta. Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen seura yritti päästä eroon Stasi-imagostaan muun muassa vaihtamalla nimekseen FC Berlin. Seura osallistui Bundesliga-karsintoihin, muttei onnistunut ansaitsemaan paikkaansa edes 2. Bundesligassa vaan joutui aloittamaan alemmalta tasolta Oberliga Nordostista. Vuonna 1999 seura voitti Berliner Landespokalin ja palautti kannattajiensa vaatimuksesta samana vuonna nimekseen jälleen BFC Dynamo. Myös uutena aikakautena seura on toistuvasti ollut esillä väkivaltaan valmiiden, suurelta osin äärioikeistolaisten huligaanikannatajien aiheuttamien ongelmien vuoksi.[6] Koko Berliinin korkeimman riskiluokan huligaaneista BFC Dynamoa kannatti vuonna 2017 yli puolet, vaikka Bundesligassa pelaavat paikalliskilpailijat 1. FC Union Berlin ja Hertha BSC ovat huomattavasti suurempia seuroja.[7]
2000–luvun Dynamo vietti lähinnä Oberliga Nordostissa kunnes nousi neljännelle sarjatasolle Regionalliga Nordostiin vuonna 2014. BFC Dynamo voitti sarjan mestaruuden vuonna 2022, mutta hävisi 3. Ligan nousukarsinnassa Regionalliga Nordin mestarille VfB Oldenburgille.[1]
Saavutukset muokkaa
- DDR:n mestaruus: 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986, 1987, 1988
- FDGB-Pokal: 1959, 1988, 1989
- DFV-Supercup: 1989
- Regionalliga Nordost: 2022
- Oberliga Nordost: 1992, 2001, 2014
- Berliinin mestari: 2004
- Berliner Landespokal: 1999, 2011, 2013, 2015, 2017, 2018, 2021
- DDR-Oberligan toinen: 1960, 1972, 1976, 1989
- DDR-Oberligan kolmas: 1955, 1959, 1962, 1978
- FDGB-Pokalin finalisti: 1962, 1971, 1979, 1982, 1984, 1985
- Fuwo-Pokalin finalisti: 1972
- Berliner Landespokal -finalisti: 2000, 2010
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Historie des Berliner FC Dynamo der Meisterclub. Arkistoitu 20.6.2009. Viitattu 13.3.2010. (saksaksi)
- ↑ European Competitions 1971-72 The Rec.Sport.Soccer Statistics Foundation. Viitattu 13.3.2010. (englanniksi)
- ↑ European Champions' Cup 1978-79 - Details The Rec.Sport.Soccer Statistics Foundation. Viitattu 13.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Men: East Germany: Championship Sports 123. Viitattu 13.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Leske, Hanns: Foul von höchster Stelle Der Tagesspiegel. Viitattu 13.3.2010. (saksaksi)
- ↑ Ford, Matt: BFC Dynamo: What happened to the East German champions? Deutsche Welle. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Hooligans: Das Wichtigste zu gewaltbereiten Fußballfans in Berlin 26.2.2017. Berliner Zeitung. Viitattu 6.4.2024. (saksaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Virallinen kotisivu (saksaksi)
