Austin Osman Spare (30. joulukuuta 1886 Lontoo15. toukokuuta 1956 Lontoo) oli brittiläinen piirtäjä, taidemaalari ja okkultisti.[1][2] Hän yhdisti okkultistisia ja muinaisia mytologisia aiheita teoksiinsa, jotka laati art nouveaun ja symbolismin estetiikan pohjalta. Hän uskoi taiteen kumpuavan alitajunnassa olevasta "latentista tiedosta".[1]

Austin Osman Spare

Spare opiskeli Royal College of Artissa.[1] Hän sai vuosina 1904–1912 menestystä groteskeilla piirroksillaan.[3] Spare teki kokeiluja automatismin parissa jo ennen surrealisteja. Häntä onkin kuvailtu "protosurrealistiksi". Spare julkaisi myös kirjoituksiaan ja toimitti kahta lehteä.[2] Vuonna 1919 Spare erosi vaimostaan, näyttelijä Eily Shaw'sta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen hänen suosionsa lisäksi hiipui.[3] Spare eli 1920-luvulla eristäytynyttä elämää, mutta jatkoi taiteen tekemistä. Hän teki muun muassa satyyrimaisia kuvia kasvoista. Spare hyödynsi anamorfoosia ja teki kuvia itsestään naisena, Jeesuksena ja Adolf Hitlerinä.[2] Osa hänen teoksistaan oli niin eroottisia, ettei niitä laillisesti ollut mahdollista asettaa näytteille hänen elämänsä aikana.[3][2] Sparen tyylivalikoima oli hyvin laaja ja ulottui huolellisesti pastelliväreillä tehdyistä muotokuvista kalligrafiaan. Brittilehdistössä hän palasi lyhyesti julkisuuteen sankarin maineessa, koska hän oli kieltäytynyt tekemästä muotokuvaa, jota Hitler oli pyytänyt häneltä ilmeisesti Saksan suurlähetystön henkilökunnan kautta.[2]

Spare sai vaikutteita teosofiasta ja spiritualismista. Hän kuului lyhyesti Aleister Crowleyn hengellisiin piireihin.[2] Spare sai uutta suosiota 1930-luvun lopussa ja piti taas näyttelyitä elämänsä loppupuolella. Hänen tuotantoonsa kuuluu yli 3 000 teosta.[3] Aikansa taidepiirien ulkopuolella vaikuttanut Spare kuitenkin pysyi pitkään lähinnä kulttihahmona. 1960-luvulla Mario Amaya kuvaili Sparea postuumisti "Britannian ensimmäiseksi poptaiteilijaksi". Led Zeppelinistä tunnettu muusikko Jimmy Page keräsi Sparen taiteen kokoelman. Kenneth Grant käsitteli Sparea kirjoituksissaan mytologisoidusti lapsuusaikana initioituna synkkänä velhona.[2]

Sparen teoksia on muun muassa Metropolitan Museum of Artissa, Victoria and Albert Museumissa ja Princeton University Art Museumissa.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Austin Osman Spare Artnet, viitattu 11.7.2024 (englanniksi)
  2. a b c d e f g Phil Baker, Austin Osman Spare: Cockney visionary The Guardian 6.5.2011, viitattu 11.7.2024 (englanniksi)
  3. a b c d Robert Shehu-Ansell, Austin Osman Spare: Psychopathia Sexualis Kinsey Institute, viitattu 11.7.2024 (englanniksi)