Augusta Holmès
Augusta Mary Anne Holmès (16. joulukuuta 1847 Pariisi – 28. tammikuuta 1903 Pariisi) oli ranskalainen säveltäjä.[1]
Elämä ja ura muokkaa
Holmès syntyi vanhempiensa ainoana lapsena. Hän oli irlantilaisen kapteeni Dalkeith Holmesin tytär; Holmes oli muuttanut Ranskaan jo 1800-luvun ensimmäisinä vuosina.[2] Äiti puolestaan oli taidemaalari.[3] Tytön synnyttyään saamansa sukunimi oli Holmes, mutta nimi ranskalaistettiin muotoon Holmès hänen saatuaan Ranskan kansalaisuuden.[2] Holmèsin kummisetä oli runoilija Alfred de Vigny.[3]
Holmès ei saanut äidiltään kannustusta musiikillisissa pyrkimyksissään.[4] Äiti kuoli tytön ollessa 11-vuotias[3], ja tyttö pääsi ottamaan musiikkiopetusta vasta tämän jälkeen.[4] Hänen varhaisia opettajiaan olivat urkuri Henri Lambert (harmonia ja kontrapunkti), Hyacinthe Klosé (orkestraatio) ja Guillot de Sainbris (laulu).[1] Holmès sai opetusta myös César Franckilta[4], johon hänen siteensä muodostuivat noin vuonna 1875.[1] Samoihin aikoihin Holmèsin sävellyksiä jo esitettiin Ranskassa. Holmès oli myös Franz Lisztin läheinen ystävä.[4]
Holmès palveli vuosina 1870–1871 sairaanhoitajana Saksan–Ranskan sodassa, jonka jälkeen pian sai Ranskan kansalaisuuden.[1] Hänellä oli varhaisesta asti oma suosittu salonkinsa, ja hänestä tuli maineikas hahmo Pariisin kulttuuripiireissä. Holmès oli isänsä ainoa perijä.[4] Hän pystyi näin kustantamaan oman uransa.[3] Holmèsilta tilattiin vuoden 1889 Pariisin maailmannäyttelyyn teos Ode triomphale (en l'honneur du centenaire de 1789).[4] Teoksen partituuri vaatii yli tuhatta esittäjää, joiden joukossa on laulajia.[3] Holmès oli jo vuonna 1878 tullut Pariisin kaupungin kilpailussa toiseksi ohjelmallisella sinfoniallaan Lutèce, joka oli hänen ensimmäinen suurimuotoinen teoksensa.[4]
Holmès oli 1870-luvulla tapaamansa[1] Catulle Mendèsin rakastajatar.[5] Suhteesta syntyi viisi lasta, joita Holmès ei julkisesti tunnustanut omikseen.[4] Mendèsin vaimo Judith Gautier ei hyväksynyt suhdetta, mutta päätyi itse suhteeseen Richard Wagnerin kanssa.[3] Holmèsin elämään liitettiin monia myyttejä, joihin hän itse antoi rohkaisua.[1] Esimerkiksi huhu, jonka mukaan Holmèsin todellinen isä olisi ollut kummisetä Alfred de Vigny, oli virheellinen.[5]
Jälkimaine muokkaa
Holmès oli eläessään tunnettu, mutta jäi sittemmin suosiosta.[3] BBC:n ja AHRC:n Forgotten Female Composers -hankkeessa syvennyttiin Holmèsin uraan ja tuotantoon. BBC Concert Orchestra kantaesitti hänen teoksensa Allegro Feroce kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta 2018, ja esitys lähetettiin livenä BBC Radio 3:n kautta. Kolmiosainen sinfonia Roland furieux kantaesitettiin vuoden 2019 kansainvälisenä naistenpäivänä Cardiffissa. Schott Music on julkaissut Holmèsin sävellyksiä.[4]
Tuotanto muokkaa
Holmèsin teoksiin kuuluu dramaattisia sinfonioita ja sävelrunoja, kuoroteoksia, oopperoita[4][3] sekä noin 130 laulua.[5] Holmès käytti mittavia kokoonpanoja ja sai innoitusta klassisista myyteistä. Richard Wagnerin tavoin hän sävelsi lähinnä itse laatimiinsa teksteihin ja librettoihin.[4]
Holmèsin teoksista monet liittyvät patrioottisiin tai humanistisiin aiheisiin. Tällaisia teoksia ovat Ode triumphalen lisäksi Irlande (1882), Pologne (1883) ja Ludus pro patria (1888).[4] Orkesterituotannon joukossa ovat myös esimerkiksi sävelruno Andromède ja Les Argonautes -sinfonia.[5] Holmèsin varhainen tuotanto koostuu enimmäkseen lauluista, mutta 1870-luvulta lähtien Holmès keskittyi laajempiin teoksiin. Ainoa häneltä elinaikanaan esitetty ooppera oli vuonna 1884 valmistunut La montagne noire, jonka Pariisin ooppera kantaesitti vuonna 1895. Viimeiseksi Holmèsilta valmistuneeksi teokseksi jäi Le jugement de Naïs orkesterille (1902).[1]