August Heinrich Hoffmann von Fallersleben

Carl Georg C. Schumacherin maalaus Hoffmannista (1819).
Valokuva ja nimikirjoitus

August Heinrich Hoffmann von Fallersleben (2. huhtikuuta 1798 Fallersleben19. tammikuuta 1874 Corvey) oli saksalainen germanistiikan korkeakouluopettaja ja runoilija. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1841 kirjoittamastaan laulusta Deutschlandlied, josta tuli myöhemmin Saksan kansallislaulu (nykyisin virallisena hymninä toimii vain kolmas säkeistö).

Hoffmann osoittautui juoma-, vaellus-, sota-, kevät- ja lastenlauluissaan aidoksi kansanrunoilijaksi. Hän menetti professorinvirkansa ja eläkkeensä 1840–1841 julkaisemansa runokokoelman Unpolitische Lieder vuoksi, mutta sai eläkkeen takaisin 1848. Kootut teokset julkaisi H. Gerstenberg 1890–1893.[1]

ElämäMuokkaa

August Heinrich Hoffmann von Fallersleben oli kotoisin Fallerslebenin kaupungista. Hänen vanhempansa olivat kauppias, ravintolanomistaja ja Fallerslebenin pormestari Heinrich Wilhelm Hoffmann sekä tämän vaimo Dorothea Balthasar. Käytyään fallerslebenilaisen kansakoulun (Fallerlebener Bürgerschule) vuonna 1812 hän meni lukioon (höhere Bürgerschule) Helmstedtissa. Hän vaihtoi kaksi vuotta myöhemmin opinahjonsa Martino-Katharineumiin Braunschweigissa. Vuonna 1815 hän debytoi neljällä runolla.

Hoffmann aloitti 18-vuotiaana huhtikuussa 1816 teologian opintonsa Göttingenissä, omien sanojensa mukaan "vähäisillä rahoilla ja iloisesti" (mit wenig Geld und Lust). Oikeastaan hän oli kuitenkin kiinnostunut enemmän antiikin historiasta, esikuvanaan tässä asiassa Johann Joachim Winckelmann. Jacob Grimm kysyi Hoffmannilta tämän tutustuessa Grimmin veljeksiin 1818, että eikö isänmaa ole häntä lähempänä kuin antiikin aika. Niinpä Hoffmann vaihtoi opintonsa saksan kieleen ja kirjallisuuteen (germanistiikkaan ja saksan filologiaan).

Hoffmannin isä onnistui 1818 rahalla ja suhteillaan varjelemaan poikaansa palvelukselta armeijassa. Vielä samana vuonna Hoffmann seurasi opettajaansa Friedrich Gottlieb Welckeriä Bonnin yliopistoon, missä heidän dosentteinaan toimivat Jacob Grimm ja Ernst Moritz Arndt.

Hoffmann löysi 8. toukokuuta 1821 katkelmia keskiaikaisesta eeppisestä runosta ”Otfried”. Pian sen jälkeen hän julkaisi löydöstä kirjoitelman nimellä Bonner Bruchstücke vom Otfried nebst anderen Sprachdenkmälern[2]. Samana vuonna ilmestyi hänen runokokoelmansa Lieder und Romanzen, minkä yhteydessä hän käytti ensimmäisen kerran nimeä Hoffmann von Fallersleben.

Liszt tutustui Hoffmanniin Weimarissa 1854. Seuraavana vuonna Liszt muutti perheineen Corveyhyn. Hoffmann sai sieltä 1860 Lisztin välityksellä herttua Viktor I. von Rotiborin linnan kirjastonhoitajan työn. Vaimo Ida Hoffmann kuoli samana vuonna.

Hoffmann kuoli 75-vuotiaana Corveyssa aivohalvaukseen.

Puoliso ja poikaMuokkaa

Hoffmann meni naimisiin 51-vuotiaana 18-vuotiaan sisarentyttärensä Ida vom Bergen kanssa, joka oli Hannover-Bothfeldistä kotoisin olevan papin tytär. He saivat 1855 Weimarissa pojan, joka kastettiin Franz Friedrichiksi kummisetiensä Franz Lisztin ja Friedrich Preller der Älterein mukaan. Franz Friedrichistä tuli maisemamaalari hänen opiskeltuaan ensin Düsseldorfin Taideakatemiassa ja Weimarin Taidekoulussa. Weimarissa hänen opettajanaan toimi Theodor Hagen. Hän asui vuoteen 1888 Weimarissa ja muutti sitten Berliiniin professorin viran takia. Hän kuoli 1927, ja hänet on haudattu Weimariin. Franz Friedrichin maalaukset ovat nykyään nähtävissä Hoffmann-von-Fallerleben-Museumissa Wolfsburg-Fallerslebenissä.

LähteetMuokkaa

  1. Hoffmann von Fallersleben, August Heinrich, Tietosanakirja osa 3, palsta 516, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
  2. Werke von Hoffmann von Fallersleben, Heinrich, Deutsche Biographie, viitattu 22.5.2020 (teoksen nimen lähde) (saksaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa