Astrid (laiva)
Astrid on suomalainen puurakenteinen purjealus, joka on rakennettu Porvoon maalaiskunnassa vuonna 1947. Astrid on alustyypiltään kaljaasi.[1] Se purjehtii Helsingin Purjelaivakonttorin lipun alla koulu- ja tilauspurjehduskäytössä[2].
Astrid hyväksyttiin Museoviraston perinnelaivarekisteriin ensimmäisten alusten joukossa vuonna 1994,[3] ja sen kotisatama on Helsinki[2].
Kuvaus aluksesta
muokkaaAstrid on yksi vähän yli neljästäkymmenestä puisesta rahtilaivasta, joita rakennettiin Itä-Uudenmaan alueella toisen maailmansodan aikana ja jälkeen.[4]
Rakennusmateriaalina on mänty,[5] lankutus mäntykaarilla. Aluksen rungon pituus on 25 metriä,[6] kokonaispituus 32 metriä mukaan lukien keulapuomi,lähde? leveys 7,1 metriä[6] ja syväys noin 2,3 metriä[6]. Aluksen uppouma on 91 tonnia, ja apumoottorina on 330 hevosvoimainen[2] Iveco,[7] jolla saavutetaan 7,5 solmun matkavauhti. Alustyypiltään Astrid on kaljaasi ja takilaltaan kaksimastoinen[6] kahveliketsi,[8] jonka purjepinta-ala on 320 neliömetriä[2].
Historia
muokkaaAstrid on rakennettu Valter Gustafssonin tekemän puolimallin mukaan[6] Kardragissa, tulevan laivurin Hugo Eklundin rannassa. Yhtiökumppaniksi tuli Birger Björklund, joka toimisi masinistina ja jonka vaimon nimi Astrid tulisi myös laivan nimeksi.lähde? Kolmantena oli Hjalmar Lindholm. Kun laiva oli laskettu vesille vuonna 1947, he operoivat sitä kuljettaen pääosin puutavara ja propsilasteja aina vuoteen 1952.[6]
Aluksessa oli 38 hevosvoimainen Björneborgs Mekaniska Werkstadin (B.M.W) valmistama Olympia-merkkinen hehkukuulamoottori.[9]
Vuonna 1952 Söderströmin veljekset Sipoosta, Ragnar ja Alvar ostivat Astridin ja jatkoivat rahdin ajamista aina vuoteen 1969. Lastit olivat alkuvaiheessa puutavara painoitteisia, usein halkolasteja,[6] johon Astrid soveltui hyvin kokonsa ja muotonsa ansiosta. Rahtikauden loppuvaiheessa myös Astridin lastit, muiden porvoolaiskaljaasien tapaan, keskittyivät hiekan kuljettamiseen Porvoon maalaiskunnasta Helsinkiin.
Söderströmin veljekset asensivat Astridiin Callesenin dieselin, joka oli teholtaan 73 hevosvoimaa.[9]
Rahtien kysynnän vähennettyä ja siirryttyä suuremmille teräksisille aluksille, Astrid myytiin nykyisille omistajille, suoraan rahdin ajosta koulupurjehduskäyttöön.[2] Aluksen lastiruumaan rakennettiin asuintilat nuorille koulutettaville. Kasvavien ylläpito- ja kunnostuskustannuksien takialähde? Astrid alkoi tehdä myös tilauspurjehduksia ja jatkoi koulupurjehduksien tekemistä muun muassa osallistumalla useisiin The Tall Ships’ Races -tapahtumiin Itämeren alueella[8].
Muuta
muokkaaAstridissa on poikkeuksellisesti ollut mastot pystyssä myös koko rahdinajon ajan. Usein muissa Porvoon kaljaaseissa ja hiekkajaaloissa rahdinajon aikana takila riisuttiin lähes kokonaan pois.[10]
Astrid valittiin ensimmäisten alusten joukossa Suomen Museoviraston ylläpitämään Perinnelaivarekisteriin vuonna 1994.[2]
Astrid on esiintynyt useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa, kuten Onnellisten laiva.[2]
Lähteet
muokkaa- Hannu Matikka: Tutkielma porvoolaisista kaljaaseista Merihistoria.fi 1994
- Astrid Laiva.fi
- m/aux Astrid Purjelaiva.fi
- Astrid (1948–1970) Laivakortti #2846 Suomen kauppalaivastotietokanta
- Per-Gustaf Wickholm: Skutor i Sibbo under 1900-talet. Omakustanne 2018 ISBN 978-952-91-1459-7
- Hardy Gustafson: Seglation och Skutbygge i Östnyland. Skutbyggarna-Jaalanrakentajat r.f 1999 ISBN 952-91-0789-7
Viitteet
muokkaa- ↑ Matikka, 1994, s. 22
- ↑ a b c d e f g m/aux Astrid Purjelaiva.fi. Viitattu 26.12.2022
- ↑ Matikka, 1994, s. 23
- ↑ Matikka, 1994, s. 1
- ↑ Matikka, 1994, s. 10
- ↑ a b c d e f g Matikka, 1994, s. 24
- ↑ Astrid (1948–1970) Laivakortti #2846 Suomen kauppalaivastotietokanta. Viitattu 26.12.2022
- ↑ a b Astrid, (Arkistoitu – Internet Archive) Tall Ships Races, Turku. Viitattu 26.12.2022
- ↑ a b Matikka, 1994, s. 29
- ↑ Matikka, 1994, s. 28
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Astrid (laiva) Wikimedia Commonsissa
- Onnellisten laiva Internet Movie Databasessa (englanniksi)