Artikulaatiovirhe tarkoittaa virheellisyyttä asian suullisessa ilmaisussa, ääntämisessä eli artikulaatiossa. Yksittäiset artikulaatiovirheet ovat lievimpiä puheen häiriöitä, ja tarkoittavat käytännössä esimerkiksi S- tai R-kirjaimen äänteen virheellistä suullista tuottamista.[1] Puhekielessä käytetään tällaisesta artikulaatiovirheestä esimerkiksi ilmaisua R-vika.

Mikäli artikulaatiovirheitä on samalla puhujalla useampia vielä varhaislapsuuden jälkeen, voi kyseessä olla laajempi fonologisen järjestelmän (äännejärjestelmä) vaikeus tai puhemotoriikan häiriö, kuten verbaalinen dyspraksia. Tällöin kuntoutuminen vaatii usein tiivistä puheterapiaa.

Epäselvää tai mumisevaa suullista ilmaisua kuvaa käsite huono artikulaatio, jossa ei siis välttämättä ole kyse varsinaisesta artikulaatiovirheestä vaan esimerkiksi siitä, että puhuja ei keskity artikulaatioonsa.

Lähteet muokkaa

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.