Avaa päävalikko

Arthur Usenius

suomalainen poliitikko

Arthur Fredrik Usenius (7. syyskuuta 1888 Helsinki27. marraskuuta 1937 Leningrad, Neuvostoliitto) oli suomenruotsalainen sähköasentaja, toimitsija ja sosialidemokraattien kansanedustaja.

Useniuksen vanhemmat olivat tynnyrintekijä Adolf Fredrik Usenius ja Maria Emilia Strandberg. Suoritettuaan teknisen koulun Usenius työskenteli asentajana Helsingin kaupungin sähkövoimalassa vuoteen 1910 saakka. Vuosina 1910–1912 hän asui ja työskenteli Yhdysvalloissa ja palasi sitten Suomeen ollen vielä kolme vuotta Helsingin kaupungin sähkövoimalan palveluksessa mekaanikkona.

Usenius oli SDP:n jäsen ja hän kuului myös jäsenenä Ruotsalaisen nuorisoliiton keskuskomiteaan ja Ruotsalaisen työväenliiton toimeenpanevaan komiteaan. Usenius oli vuodesta 1915 Metalliliiton keskuskomitean jäsen ja vuonna 1917 hän oli SDP:n kansanedustajana edustaen Uudenmaan läänin vaalipiiriä. Vuonna 1917 Vladimir Lenin käytti Kustaa Rovion suosituksesta Useniusten asuntoa Fredrikinkatu 64:ssä piilopaikkanaan oleskellessaan Helsingissä[1]. Lenin kirjoitti silloin teostaan Valtio ja vallankumous ja lahjoitti myöhemmin tästä teoksesta nimikirjoituksella varustetun kappaleen Useniukselle.

Suomen sisällissodan alettua Usenius lähetettiin tammikuussa 1918 Tukholmaan, jossa hän oli sodan ajan Suomen kansanvaltuuskunnan edustajana. Sodan päätyttyä Usenius jäi Ruotsiin maanpakolaiseksi vuoteen 1920 saakka. Hän liittyi Ruotsissa SKP:n jäseneksi ja kuului SKP:n Ruotsin toimiston johtoon. Joulukuussa 1920 Usenius lähti Moskovaan Kominternin palvelukseen. Edvard Gyllingin pyynnöstä hän siirtyi huhtikuussa 1921 Neuvosto-Karjalaan, jossa hän toimi aluksi tilastoviraston toimitsijana ja myöhemmin Ulkomaankauppalaitoksen tarkastajana. Usenius oli 1923 Karjalan Toimeenpanevan komitean valtuutettuna rajavyöhykkeen kehittämisasioissa, vuodesta 1924 alkaen Petroskoin maatalouspankin johtajana sekä vuosina 1929–1930 Karjalan sähkölaitoksen palveluksessa. 1930-luvulla Usenius toimi 1933 kevyen teollisuuden ministerinä ja 1934 Petroskoin kansankomissariaatin talouskomissaarina ja Karjalan paikallisen teollisuuden viraston tarkastajana. Hän oli SKP:n edustajana Kominternin 7. kongressissa Moskovassa 1934–1935 ja kirjoitti artikkeleita Vapaus-lehteen 1935.

Usenius vangittiin 18. lokakuuta 1935 vakoilijana ja syytettynä vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta. Hänet tuomittiin kuolemaan 31. lokakuuta 1937 ja teloitettiin ampumalla Leningradissa 27. marraskuuta 1937. Useniuksen maine palautettiin 1957.

Usenius oli naimisissa sairaanhoitaja Maria (Maija) Vilhelmina Karpin (s.1884) kanssa vuodesta 1915 ja heillä oli yksi poika. Maija Usenius oli vuonna 1936 Petroskoin vankilassa 11 kuukautta syytettynä siitä, ettei ollut ilmiantanut miestään. Hän palasi Suomeen Neuvostoliitosta 1957 asuttuaan viimeksi Suojun kylässä Karjalassa. Arthur Useniuksen veli oli amerikansuomalainen toimittaja Adolf Usenius.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa