Arovarpunen

lintulaji

Arovarpunen (Carpospiza brachydactyla) on pienehkö varpuslintu ja sukunsa ainoa edustaja.

Arovarpunen
Carpospiza brachydactyla (cropped).jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Varpuset Passeridae
Suku: Carpospiza
Laji: brachydactyla
Kaksiosainen nimi

Carpospiza brachydactyla
(Bonaparte, 1850)

Alalajit
  • Carpospiza brachydactyla brachydactyla
  • Carpospiza brachydactyla psammochroa
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Arovarpunen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Arovarpunen Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Linnun pituus on 13,5–14,5 cm, siipien kärkiväli 27–30 cm ja paino 21–25 g. Se on paksunokkainen, pieni ja vaalea varpunen, joka on alapuolelta lähes valkoinen ja yläpuolelta harmaa tai harmaanruskea. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Laji luetaan usein kuuluvaksi Petronia-sukuun.

EsiintyminenMuokkaa

Arovarpusen pesimäalueet ovat pääosin Iranissa ja Afganistanissa, pienempiä erillispopulaatioita on muun muassa Armeniassa, Arabian niemimaalla, Turkissa, Libanonissa ja Israelissa. Se on lyhyen matkan muuttolintu, joka talvehtii Arabian niemimaan länsiosissa ja Afrikan koillisosissa.[2] Laji esiintyy 1–10 miljoonan neliökilometrin laajuisella alueella, Euroopan kanta on 14 000–37 000 yksilöä, ja lajin kanta on elinvoimainen.[1]

Toukokuun alussa 2006 Etelä-Israelissa havaittiin poikkeuksellisen mittava arovarpusten kevätmuutto. Normaalisti ne muuttavat alueen yli maalis-huhtikuussa.[3]

ElinympäristöMuokkaa

Lajin elinympäristöä ovat vuorenrinteiden ja laaksojen kuivat, pensaikkoiset ja ruohostoiset maat. Päivän kuumimpina hetkinä arovarpunen lymyilee kallioiden varjoissa tai vesistöjen tuntumassa, viileinä aikoina se ruokailee maassa tai pensaissa.[2]

LisääntyminenMuokkaa

Pesäpaikka on usein lähellä vesistöä. Pesä on melko hatara ruohonkorsista ja kuivista tikuista tehty rakennelma matalalla puussa tai pensaassa. Se muistuttaa rakenteeltaan punavarpusen pesää. Naaras munii 4–5 munaa, jotka painavat noin 2 g kappale. Naaras hautoo munia 13–16 päivää. Molemmat emot ruokkivat ja huolehtivat poikasista, jotka lähtevät pesästä lentokyvyttöminä 10–16 päivää vanhoina. Poikaset itsenäistyvät 3–4 viikon ikäisinä.[2]

RavintoMuokkaa

Pääosan vuodesta arovarpuset syövät siemeniä ja muita kasvinosia. Kesällä ne syövät enimmäkseen pieniä selkärangattomia.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b BirdLife International: Carpospiza brachydactyla IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)
  2. a b c d Perrins, Christopher M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3
  3. Israbirding.com (Kuvia)