Avaa päävalikko
Klöfverskjöld-suvun vaakuna

Aron Johaninpoika Klöfverskjöld (1605–1666) oli Johan Ottenpoika Klöfverbladin poika.

Hänet otettiin kamarikirjuriksi kuninkaalliseen tilikamariin eli verokamariin sekä nimitettiin 1628 Turun hovioikeuden aatelittoman luokan asessoriksi.[1] Tässä virassa ollessaan Aron Klöfverskjöld teki opintomatkan Hollantiin Amsterdamiin, missä hän hoiti opiskelunsa ohella kangasostoksia Ture Bjelkelle sekä välitti maanmiehilleen uutisia kotimaasta, etenkin kuninkaan sotamenestyksestä Puolan sodassa.[2] Kotiin matkaltaan hän palasi 1630.

Aron Johaninpoika määrättiin joulukuussa 1631 Viipurin linnanisännäksi ja 1646 linnanpäälliköksi.[3] Siirtyi Savonlinnan linnanpäälliköksi, mutta palasi entiseen toimeensa Viipuriin 1651. Oli sen toimikunnan jäsen, jonka Käkisalmen läänin rajalla piti vaihtaa karkulaisia Venäjän ja Ruotsin välillä. Toimi 1657 Viipurin maapäivien maamarsalkan sijaisena.[4]

Savonlinnan päällikkönä toimiessaan Klöfveskjöld havaitsi lukuisia epäkohtia linnassa. Itse linnaa käytettiin 1650-luvulla varikkona ja majoituspaikkana. Se oli kuitenkin liian pieni esimerkiksi silloin, kun ohi marssiva sotaväenosasto sattui yöpymään kaupungissa. Sodan aikana 1655 Suomen läänin maaherroista ainoastaan Axel Stålarmilla oli sotakokemusta. Hän halvaantui kuitenkin vaikeasti jo alkukeväästä 1656, jolloin linnanpäällikkö Klöfverskjöld joutui läänistä vastuuseen. Tämän vuoksi valtioneuvosto päätti 16.6.1656 lähettää hänelle Viipuriin asiantuntuja-apua, varustaa kuuden laivan laivasto Suomeen ja näille pieniä lisäaluksia.[5] Tämä laivaston lisäys johtui venäläisten alusten ilmaantumisesta Suomenlahdelle, mikä aiheutti Tuholmassa paniikin, olihan kuningas lähinnä vain varustautunut Tanskasta tulevaan merihyökkäykseen.

Klövferskjöldin 26.6.1656 Tukholmaan lähettämä yksityiskohtainen luettelo tarvittavasta sotamateriaalista osoittaa, ettei täysimittaiseen sotaan oltu varauduttu ja että säännöllistä sodankäyntiä varten Suomi oli varustettava alusta lähtien.

Aron Klöfverblad aateloitiin 1653 nimellä Klöfverskjöld. Hän otti osaa 1660 valtiopäiville sekä Kaarle X:n hautajaisiin, missä talutti hautasaattueen yhtä hevosta.

Puoliso: Anna Rothovia, Turun piispa Isak Rothoviuksen tytär. Heidän lapsensa olivat[6]:

  • Johan Klöfverskjöld, ylioppilas Turussa 1645, k. 1657
  • Aron Klöfverskjöld, furiiri Burghausenin rykmentissä
  • Anna Klöfverskjöld, k. 19.9.1688, puoliso Turun akatemian filosofisen tiedekunnan toinen apulainen, sitten Helsingin kirkkoherra Andreas Laurentii Nycopensis[7]
  • Christina, k. 20.8.164, puoliso Akaan kirkkoherra Jakob Ichtydius
  • Emerentia, k. ennen 1680, puoliso Rantasalmen kirkkoherra Anders Kyander
  • Elisabet, k. 1693, puoliso Turun hovioikeuden assessori Jakob Valstenius
  • tytär, puoliso majuri Bernd Piper

LähteetMuokkaa

  1. A.W.Westerlund: Turun hovioikeuden presidentit ja virkamiehet s. 200, Turku 1923
  2. Jussi Nuorteva: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640, s.391, Helsinki 1999
  3. A.W.Westerlund: Turun hovioikeuden presidentit ja virkamiehet s. 201, Turku 1923
  4. Tammen tietosanakirja, Helsinki 1912
  5. Jussi T. Lappalainen: Sadan vuoden sotatie
  6. G. Elgenstierna: Svenska adelns ättartavlor IV, s. 195
  7. http://www.suku.fi/genos/62/62_30.htm luettu 20.9.2010