Arnall Bloxham
Arnall Bloxham (s. noin 1881 – k. vuoden 1972 jälkeen) oli brittiläinen hypnoterapeutti, joka väitti potilaidensa muistavan aiempia elämiään. Bloxham nauhoitti potilaidensa ”muistoja” yli 20 vuoden ajan ja yritti löytää todisteita niiden paikkansapitävyydestä.[1] Potilaista tunnetuin oli ”Jane Evans”, joka kertoi aiemmasta elämästään Livonia-nimisenä roomalaisena 300-luvun Yorkissa. Muistot olivat yksityiskohtaisia ja historiallisesti tarkkoja, mutta myöhemmin paljastui, että Livonian elämä muistutti huomattavasti Louis de Wohlin romaanin Elämän puu (1947) juonta. Tietoisen vilpin sijaan kyse oli todennäköisesti kryptomnesiasta sekä siitä, että Bloxham tahattomasti ohjaili potilaitaan.
| Arnall Bloxham | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | noin 1881[1] Pershore, Worcestershire, Englanti |
| Kuollut | vuoden 1972 jälkeen[1] |
| Kansalaisuus | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Ammatti | hypnoterapeutti |
| Puoliso | Dulcie Bloxham[1] |
Elämäkerta muokkaa
Bloxhamin syntymä- ja kuolinaika eivät ole tiedossa. Encyclopedia of Occultism and Parapsychologyn mukaan hän syntyi vuoden 1881 tienoilla ja vietti lapsuutensa pienessä Pershoren kylässä Englannissa Worcestershiressä. Hän kiinnostui jo varhaisella iällä hypnoosista ja oli sen saralla luontaisesti lahjakas.[1]
Bloxham päätti ryhtyä lääkäriksi ja uskoi mesmerismin olevan ammatissa hyödyllinen taito. Ensimmäisessä maailmansodassa hän palveli kuninkaallisessa laivastossa. Lavantautiin sairastuminen esti kuitenkin sairaalassa työskentelyn, joten Bloxham alkoi sen sijaan harjoittaa hypnoterapiaa. Palveltuaan toisessa maailmansodassa laivaston luutnanttina hän asettui Cardiffiin ja saavutti mainetta taitavana hypnotisoijana. Bloxhamista tuli suosittu luennoitsija, joka esiintyi myös televisiossa. Vuonna 1972 hänet nimitettiin British Society of Hypnotherapists -järjestön puheenjohtajaksi.[1]
Parapsykologia muokkaa
Bloxham näki lapsuudessaan unia menneistä ihmisistä ja tapahtumista ja uskoi kokemuksiensa olevan olevan merkki edellisistä elämistä. Hän myös väitti tutkimuksien osoittaneen osan muistoistaan tosiksi.[1]
Hypnoosin aikana monet Bloxhamin potilaat väittivät muistavansa tapahtumia edellisistä elämistään. Bloxham nauhoitti potilaidensa kertomia tarinoita yli 20 vuoden ajan.[1] Aineisto käsittää yli 400 äänitettyä hypnoosi-istuntoa.[2] Enimmillään potilaat muistivat jopa 6–7 aiempaa elämää. Potilaiden kuvaamat tapahtumat olivat enimmäkseen arkisia. Monista muista aiheeseen erikoistuneista parapsykologeista poiketen Bloxham yritti selvittää yksityiskohtien historiallisuutta ja väitti, että jälleensyntyminen voidaan tutkimuksen avulla osoittaa todelliseksi ilmiöksi.[1]
Bloxhamin vaimo Dulcie osallistui aktiivisesti hypnoosi-istuntoihin ja niiden nauhoittamiseen. 1950-luvulla Dulcie ja Arnall pitivät avoimia tapaamisia, joissa uteliaat saivat kuunnella äänitteitä. Osallistujat olivat enimmäkseen esoteriasta kiinnostuneita. Vuonna 1958 Dulcie Bloxham julkaisi erästä miehensä potilasta käsitelleen kirjan Who Was Ann Ockenden? Tapaamiset loppuivat Dulcien kuoltua.[1]
”Jane Evans” muokkaa
BBC:n toimittaja Jeffrey Iverson tutki Bloxhamin nauhoja 1970-luvulla ja väitti osoittaneensa muistot aidoiksi. Hän teki aiheesta televisio-ohjelman The Bloxham Tapes ja kirjan Oletko elänyt monta elämää? (More Lives Than One?, 1976).[1]
Iverson käsitteli ohjelmassaan ja kirjassaan erityisesti 30-vuotiasta kotirouvaa, jota kutsui salanimellä Jane Evans. Evans kertoi edellisistä elämistään voimakkaasti eläytyen, lausui helposti vaikeita nimiä ja kertoi vaivattomasti oudoista ihmisistä ja paikoista kuin ne olisivat hänelle entuudestaan tuttuja. Muistot koskivat esimerkiksi Eboracumissa 300-luvulla elänyttä roomalaisnaista Livoniaa, vuonna 1189 niinikään Yorkissa vaikuttanut juutalaisnaista Rebeccaa sekä Katariina Aragonialaisen palvelijatarta Annaa. Iversonin mukaan historiallinen todistusaineisto tuki vahvasti Evansin kertomuksia, mikä teki niistä ”ällistyttävimmän todisteen jälleensyntymästä, mitä kuunaan on muistiin kirjattu”. Tapaus on internetissä laajalle levinnyt,[2] ja se mainitaan myös Noidan käsikirjassa.[3]
Kriittisemmin Bloxhamin väitteisiin on suhtautunut Ian Wilson (Reincarnation?, 1982), jonka mukaan kyse on kryptomnesiasta. Hypnotisoija saattaa myös tiedostamattaan ohjailla haastateltavaa:[1] syvään hypnoosiin vaivutettu henkilö on useimmiten valmis kertomaan sekä edellisistä että tulevista elämistään, mikäli hypnotisoija tähän kehottaa. Melvin Harrisin mukaan Evans ei tiennyt mitään sellaista, mitä hän ei olisi voinut oppia kaunokirjallisuudesta ja populaarista historiankirjoituksesta. Esimerkiksi Livonian elämänvaiheet mukailevat Louis de Wohlin vuonna 1947 julkaistua romaania Elämän puu (The Living Wood). Tarinat ovat pääpiirteissään samat, ja De Wohlin fiktiivisiä hahmoja esiintyy Evansin kertomuksissa todellisten historiallisten henkilöiden rinnalla.[2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l ”Bloxham, Arnall (ca. 1881-?).” Encyclopedia of Occultism and Parapsychology. Encyclopedia.com. Viitattu 17.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Carroll, Robert Todd (toim.): Bloxham tapes. The Skeptic’s Dictionary, 14.3.2015. Viitattu 23.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Myrring, Lynn: ”Muistatko entiset elämäsi?”, Noidan käsikirja, s. 146–147. Suomentanut Pirjo Helasti. Helsinki: Tammi, 2018 (1. painos 1979). ISBN 978-952-04-0282-2.
Kirjallisuutta muokkaa
- Iverson, Jeffrey: Oletko elänyt monta elämää? (More Lives Than One?, 1976.) Suomentanut Eva Siikarla. Helsinki: Tammi, 1977. ISBN 951-30-4014-3.
- Wilson, Ian: Mind Out of Time. London: Gollancz, 1981. ISBN 978-0-575-02968-2. (englanniksi)