Armonranta
Armonranta on Helena Sinervon kirjoittama romaani, joka julkaistiin vuonna 2016. Kirja on omaelämäkerrallista fiktiota. Kirjailijan sanojen mukaan romaanin "henkilöt ovat fiktiivisiä romaanihenkilöitä ja tapahtumat suurelta osin mielikuvituksen tuotetta".
| Armonranta | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Helena Sinervo |
| Kieli | suomi |
| Genre | sukuromaani, kehitysromaani |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 2016 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 403 |
| ISBN | 978-951-0-41433-0 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Romaanin alussa Helena-niminen kirjailija lähtee puolisonsa Hetan kanssa tapaamaan isäänsä, joka tekee kuolemaa tamperelaisessa sairaalassa. Aiemmin Helena on saanut isältään salkun, joka sisältää vanhoja asiakirjoja, C-kaseteille äänitettyä isän puhetta ja isoisän päiväkirjan. Neljän sukupolven tarinaa käydään läpi eri aikatasoilla ja eri henkilöiden näkökulmasta.
Juoni muokkaa
Romaanin kehyskertomuksena on Helenan ja Hetan vierailu Helenan isän luona. Pariskunta yöpyy Armonranta-nimisessä paikassa. Matkan aikana Helenalle selviää, että Heta on käynyt uusissa hedelmöityshoidoissa kertomatta hänelle. Helena ei ole varma, haluaako hän lasta, jonka isä olisi tuntemattomaksi jäävä spermanluovuttaja.
Kaseteilla Ralf-isä muistelee omaa menneisyyttään; lapsuuttaan isättömänä sekä sota-aikaa. Hänen vanhempansa Kalle Iivari ja Maria Stiina olivat kihloissa, mutta ennen pojan syntymää isä palasi Saksaan jatkamaan opintojaan. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Kalle Iivari liittyi jääkäreihin. Hän tuli tapaamaan poikaansa ensimmäisen kerran vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin. Avioliittoaikeet Maria Stiinan kanssa kariutuivat, ja vahvistusta isyydelle haettiin oikeusteitse vasta Kalle Iivarin kuoleman jälkeen. Myöskään Ralfin suhde omaan puolisoonsa ja lapsiinsa ei ole ollut helppo.
Helenan isoisän Kalle Iivarin ääni tulee kuuluviin päiväkirjan kautta. Päiväkirja on kirjoitettu ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin isoisä oli nuorena jääkärinä Saksan rintamalla.
Vielä yhden tason kertomukseen tuovat Helenan ja pienen tyttären keskustelut Berliinin metrossa. Lapsi pyytää Helenaa kertomaan tarinoita tämän veljistä ja muista sukulaisista. Lisäksi he keskustelevat metrossa näkemistään eri kulttuureista tulevista ihmisistä ja lapsi kyselee myös Saksan menneisyydestä.