Archie Roach
Archibald William ”Archie” Roach (8. tammikuuta 1956 Mooroopna, Victoria, Australia – 30. heinäkuuta 2022 Warrnambool, Victoria, Australia [1]) oli alkuperäiskansoihin kuulunut australialainen laulaja-lauluntekijä, jonka musiikki on tyyliltään folkia ja poprockia.[2]
Elämä ja ura muokkaa
Roach syntyi Mooroopnassa Victorian osavaltion pohjoisosissa. Hän vietti ensimmäiset vuotensa Framlinghamin lähetysasemalla, mutta hän oli kolme- tai neljävuotias, kun hänet otettiin pois vanhemmiltaan.[3] Hänet sijoitettiin kahden siskonsa kanssa Pelastusarmeijan orpokotiin. Hän kasvoi skotlantilaissyntyisessä Coxin perheessä. Roach opetteli soittamaan kitaraa ja alkoi kirjoittaa lauluja.[2]
Roach jätti kasvattiperheensä saatuaan siskoltaan Myrtleltä, jota ei ollut koskaan tavannut, kirjeen, jossa kerrottiin heidän äitinsä kuolleen. Myrtle kertoi myös, että Roachilla oli kuusi sisarusta.[3] Roach päätti tämän jälkeen lähteä etsimään tietoa vanhemmistaan ja menneisyydestään.[2] Hän asui Sydneyn kaduilla ja kertoi omaelämäkerrassaan olleen vuosia alkoholisti. Hän sairasti myös epilepsiaa, oli välillä vankilassa irtolaisuudesta syytettynä ja yritti lopulta itsemurhaa. Hän oli 17-vuotias, kun hän tapasi Adelaidessa Pelastusarmeijan keskuksessa kitaristi Ruby Hunterin, jonka kanssa hän myöhemmin perusti perheen.[3][2]
Roach ja Hunter muodostivat 1980-luvun lopulla aboriginaaliyhtyeen nimeltä The Altogethers ja muuttivat Melbourneen. Paul Kelly Bandin kitaristi Steve Connolly löysi Roachin, kun tämä esitti lauluaan ”Took the Children Away” paikallistelevision ajankohtaisohjelmassa. Hän soitti yhtyeen lämmittelijänä ja äänitti samalla omaa esikoisalbumiaan. Charcoal Lane (1990) nousi menestykseksi ja sai kaksi ARIA-palkintoa sekä maininnan Rolling Stone -lehden vuoden top-50-albumien listalla.[2][3]
Esikoisalbuminsa jälkeen Roach levytti ja esiintyi monen tunnetun artistin, kuten Joan Armatradingin, Bob Dylanin, Billy Braggin ja Patti Smithin kanssa. Hänen seuraavat albuminsa Jamu Dreaming (1993) ja Looking for Butter Boy (1997) kasvattivat hänen mainettaan. Vuoden 2000 Sydneyn olympiakisojen yhteydessä Time-lehti esitteli Roachia kansikuvajutussaan aboriginaalien ”varastetusta sukupolvesta”.[2]
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Roach julkaisi albumit Sensual Being (2002), Ruby (2005) ja Journey (2007) sekä soundtrackin elokuvaan Tracker (2005) ja kokoelman varhaisia äänityksiä nimeltä 1988.[2]
Roachin vaimo kuoli vuonna 2010, ja Roach sai samana vuonna sydänkohtauksen sekä keuhkosyöpädiagnoosin. Hän joutui leikkaukseen mutta toipui ja julkaisi albumin Into the Bloodstream (2012). Roachin kymmenes studioalbumi Let Love Rule julkaistiin vuonna 2016.[2]
Roach oli aktivisti, joka puhuu Australian alkuperäisasukkaiden ongelmista, kuten lasten huostaanotoista. Hän majoitti joskus omaan kotiinsa kodittomia aboriginaalinuoria.[4]
Roachin hengellisyys oli yhdistelmä alkuperäiskansojen henkisyyttä ja kristinuskoa, johon hänet kasvatettiin.[4]
Roach asui Gunditjmarassa lähellä Warrnamboolia.[4]
Diskografia muokkaa
- Koorie (Ruby Hunterin kanssa, 1989)
- Charcoal Lane (1990)
- Jamu Dreaming (1993)
- Looking for Butterboy (1997)
- Sensual Being (2002)
- The Tracker (soundtrack, 2002)
- The Definitive Collection (kokoelma, 2004)
- Ruby (Ruby Hunterin kanssa, 2005)
- Journey (2007)
- 1988 (2009)
- Into the Bloodstream (2012)
- Let Love Rule (2016)
Lähteet muokkaa
- ↑ Archie Roach, Aboriginal musician, songwriter and artist, dead at 66 after 'a remarkable life'
- ↑ a b c d e f g h Timothy Monger: Archie Roach Artist Biography AllMusic. Viitattu 2.5.2018.
- ↑ a b c d Robin Denselow: Archie Roach obituary The Guardian. 30.7.2022. Guardian News & Media Limited. Viitattu 30.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Janine Israel: Archie Roach on the healing power of song: 'Music was great therapy for me' The Guardian. 22.2.2017. Viitattu 2.5.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Archie Roach Wikimedia Commonsissa
