Tämä artikkeli kertoo egyptiläisestä jumalasta. Täsmennyssivulla on lueteltu muita merkityksiä.

Apis (sanatarkasti Hapu)lähde?oli muinaisessa Egyptissä palvottu härkäjumala. Apiksen palvonta sijoittui pääasiassa Ptah-jumalan temppeliin Memfiissä.[1]

Apis
Hieroglyfein
Aa5
Q3
Z7E1A40
Muita nimiä
Hapu, Hapi-ankh
Kulttikeskus
Memfis, Sakkara
Roolit
voima
hedelmällisyys
Ptahin edustaja maan päällä
Apista kuvaava patsas Pariisin Louvren taidemuseossa.

Apis kuvattiin usein sonnina, jonka sarvien välissä oli auringonkehrä. Maan päällä sitä edusti tehtävään tarkoin valittu sonni. Oraakkelinakin pidetty sonni oleskeli Ptahin temppelissä, jossa siitä huolehdittiin hyvin, koska sen uskottiin olevan Ptahin ilmentymä maan päällä. Myöhempinä aikoina Apis yhdistettiin myös Osirikseen.

Kun edellinen Apis-sonni kuoli, etsittiin sen tilalle uusi, jolla tuli olla tietyt tunnusmerkit. Jos sonnilla oli puolikuun muotoinen laikku toisessa kyljessä tai otsassa, musta korppikotkan muotoinen laikku selässä tai pilkku kielen alla, valittiin se seuraavaksi Apis-sonniksi. Tätä valintaprosessia varten oli erillinen papeista koostuva ryhmä, joka tulkitsi merkit ja päätti mistä sonnista tulisi seuraava Apis-sonni. Etsinnät saattoivat kestää usein hyvinkin pitkään. Jos sonnia ei löytynyt, uskottiin että Ptah oli suuttunut ihmiskunnalle ja häntä yritettiin lepyttää erilaisin uhrilahjoin.

Uuden valtakunnan aikana kuollut Apis-sonni ryhdyttiin hautaamaan Sakkarassa sijaitseviin hautoihin. Ensimmäinen tunnettu Sakkaraan haudattu Apis-sonni on peräisin Amenhotep III:n hallituskaudelta, jolloin hänen poikansa Thutmosis suoritti hautauksen. Ramses II:n hallituskaudella Apis-sonneja varten valmistettiin suuri maanalainen hautakompleksi, Serapeion, johon Apis-sonnit ryhdyttiin hautamaan omiin kammioihinsa. Serapeioniin haudattiin Apis-sonneja ainakin Kleopatra VII:n hallituskaudelle asti.

Serapeionin löysi egyptologi Auguste Mariette, joka myös suoritti laajamittaisia kaivauksia siellä. Hänen kaivauksistaan tekemänsä muistiinpanot ja raportit ovat kuitenkin hävinneet, mikä vaikeuttaa suuresti Serapeionin kronologista sijoittamista.

Ramses XI:n ja Osorkon II:n hallituskausien väliltä on tiedossa vain yhdeksän Apis-sonnia, joista kolmen hautapaikkaa ei tiedetä. Ne ovat kuitenkin oletettavasti haudattuna Serapeioniin, kammioon jota Auguste Mariette piti liian vaarallisena kaivukohteena. Yhdeksän härkää lähes 250 vuoden aikana on kuitenkin huomattavasti liian vähän ja vaikka Auguste Marietten Ramses XI:n hallintokaudelle sijoittamia Apis-sonnien hautauksia sijoitettaisiin uudelleen huomattavasti myöhempään ajankohtaan, jäisi Apis-sonnien väliin yli 130 vuotta. Joidenkin egyptologien teorioiden mukaan 20. dynastia on ajoitettu väärin ja sitä tulisi siirtää joitain satoja vuosia lähemmäs nykyhetkeä. Toiset tutkijat taas ovat sitä mieltä, että hautoja on enemmän, mutta niitä ei ole vielä löydetty tai tutkittu.

Lähteet

muokkaa
  1. J. W. Fuchs: MMM Antiikin sanakirja, s. 31. Suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Otava, 1972.

Aiheesta muualla

muokkaa