A. J. Partanen
Antti Juho Partanen (23. helmikuuta 1879 Kuopio − 16. toukokuuta 1948 Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1910.[1] Myöhemmin Partanen vaikutti Yhdysvalloissa, jossa hänestä tuli yksi amerikansuomalaisen osuustoimintaliikkeen käynnistäjistä.[2]
| A. J. Partanen | |
|---|---|
 A. J. Partanen vuonna 1916. |
|
| Kansanedustaja | |
|
22.5.1907–28.2.1910
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Kuopion läntinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. helmikuuta 1879 Kuopio |
| Kuollut | 16. toukokuuta 1948 (69 vuotta) Yhdysvallat |
| Ammatti | kaupanhoitaja |
Elämä muokkaa
Partasen vanhemmat olivat työmies Antti Partanen ja Maria Savander.[1] Kansakoulun käytyään hän työskenteli kirjansitojana ja vuodesta 1902 lähtien Kuopion Työväen Osuuskaupan hoitajana.[3] Hän oli myös SOK:n hallintoneuvoston jäsen.[1]
Partanen vaikutti työväenliikkeessä vuosisadan vaihteesta lähtien. Hän oli muun muassa Kuopion työväenyhdistyksen ja sosialidemokraattisen piiritoimikunnan puheenjohtaja sekä kuului SDP:n puolueneuvostoon. Vuonna 1906 Partanen oli Viaporin kapinan aikana Helsingissä puoluehallinnon kokouksessa ja joutui kahdeksan päivän ajaksi vankilaan kapinoinnista syytettynä.[3] Partanen valittiin kansanedustajaksi maaliskuussa 1907 Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa.[1] Hän uusi paikkansa vuosina 1908 ja 1909, mutta vuoden 1910 vaaleissa Partanen ja toinen kuopiolainen kansanedustaja Pekka Mömmö syrjäytettiin ehdokaslistalta heidän äänestettyään pankkivaltuusmieheksi Yrjö Sirolan sijasta porvarien ehdokasta Ernst Nevanlinnaa.[4]
Eduskuntavuosiensa jälkeen Partanen lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Partanen vaikutti aluksi Chicagossa ja myöhemmin Massachusettsin Fitchburgissa, jossa hän toimi Idän Osuuskauppojen Liiton sihteerinä.[5] Ensimmäisen maailmansodan aikana Partanen muutti Oregonin Astoriaan, jossa hän työskenteli Toveri-sanomalehteä kustantaneen Western Workmen’s Cooperative Publishing Companyn liikkeenhoitajana.[6] Marraskuussa 1918 lehden henkilöstöä pidätettiin syytettynä sodanaikaisen vakoilulain rikkomisesta sekä kapinan lietsomisesta armeijan henkilökunnan keskuudessa. Partanen ja lehden päätoimittaja William N. Reivo saivat kahden vuoden vankeusrangaistuksen.[7]
Partasen myöhemmistä vaiheista ei ole tiedoa. Hän kuoli Yhdysvalloissa 69-vuotiaana toukokuussa 1948.[1]
Perhe muokkaa
Antti Partasen puoliso oli Gustava Miettinen.[1]
Teokset muokkaa
- Kirjanpito-opas : Suomen Sos.-Dem.-puolueen järjestöille sekä yhdistysten ja osastojen luottamustoimissa oleville henkilöille. Helsinki: Suomen sos.-dem. puolue, 1911.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f A. J. Partanen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 12.11.2007.
- ↑ Partanen, A. J.: Osuustoiminta ja vähäväkiset. Pelto ja koti, 1916, nro 6, s. 171. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.9.2022.
- ↑ a b ”Suomen Sosialidemokratisen puolueen kansanedustajat vuosina 1907–1909”, Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1907, s. 11. Helsinki: Sosialistinen Aikakauslehti, 1907. Kansalliskirjasto.
- ↑ Yhtä ja toista. Savotar, 13.1.1910, nro 4, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.9.2022.
- ↑ Idän Osuuskauppojen Liiton sääntömääräinen vuosikokous. Pelto ja koti, 1915, nro 5, s. 130. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.9.2022.
- ↑ Sulkanen, Elis: Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historia, s. 333–334. Fitchburg, MA: Amerikan Suomalainen Kansanvallan Liitto ja Raivaaja Publishing Company, 1951.
- ↑ Hummasti, P. G.: Ethnicity and Radicalism: The Finns of Astoria and the Toveri, 1890–1930. Oregon Historical Quarterly, 1995, nro 4. JSTOR. Viitattu 14.9.2022.