Avaa päävalikko

Antti Olavi Arponen (3. toukokuuta 1950 Sippola30. maaliskuuta 2015 Lappeenranta[1]) oli suomalainen toimittaja ja tietokirjailija. Hän kirjoitti ja toimitti yksin tai yhdessä muiden kanssa yli 50 urheilukirjaa. Arponen oli koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti (1973) pääaineenaan Suomen historia.

Elämä ja uraMuokkaa

Arponen oli Suomen Urheilumuseon johtaja 1977–1979 ja Suomen Urheilulehden päätoimittaja 1980–1981. Hän toimi Kuopiossa Savon Sanomien kaupunkilehti Viikkosavon päätoimittajana 1981–1985 ja Oikea Asema -paikallisradioaseman päätoimittajana 1985–1986. Vuosina 1986–2004 hän työskenteli Lappeenrannassa sanomalehti Etelä-Saimaan toimituspäällikkönä, urheilutoimituksen esimiehenä ja erikoistoimittajana. Vuosina 2004–2012 Arponen työskenteli Karjala-lehden päätoimittajana Lappeenrannassa. Hän jäi sairauseläkkeelle vuoden 2012 alusta.

Arponen oli Suomen urheilutietäjien yhdistyksen puheenjohtaja 1997–2003 ja sijoittui lukuisia kertoja palkinnoille Urheilutiedon SM-kilpailuissa ja oli niissä myös kysymysten tekijänä ja tuomarina. Arponen oli kysymysten tekijänä myös vuodesta 2007 alkaneissa Suomen ja Viron urheilutietäjien maaotteluissa.

Arponen oli puheenjohtajana useissa urheiluseuroissa: Pajamäen Pallo-Veikoissa Helsingissä 1978–1981, Lappeenrannan Hiihtäjissä 1988–1991, Taipalsaaren Veikoissa 1993–1995 ja salibandyseura NST:ssä Lappeenrannassa 2003–2004.

Arponen toi julkisuuteen Lappeenrannan ”Huhtiniemen mysteerin” eli Huhtiniemessä tapahtuneiksi epäillyt sodanaikaiset suomalaissotilaiden teloitukset.[2] Aihetta käsitteli myös Arposen kirjoittama Teloitetut (yhdessä Martti Meurosen kanssa 2006). Epäilyille ei myöhemmissä tutkimuksissa löytynyt pohjaa.[3] Vuoden 1918 tapahtumia Lappeenrannassa Arponen käsittelee teoksessa Koston kevät (Marko Tikan kanssa 1999). Joulukuussa 2007 Arponen julkaisi muistelmateoksensa Urheilua, kirjoja, elämää.

Arponen on ollut Lappeenrannan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen. Hän kuului sitoutumattomaan Myö-ryhmään.

Vuonna 2010 hän sairastui suolistosyöpään,[4] johon hän kuoli 30. maaliskuuta 2015.[1] Vuodesta 2011 Arponen kuului Suomen Suolistosyöpäyhdistys Coloresin hallitukseen. Vuosina 2009–2012 hän oli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen jäsen.

Arponen oli Suomen Sitoutumattomat -yhdistyksen varapuheenjohtaja 2008–2009 ja puheenjohtaja 2010 sekä Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran varapuheenjohtaja vuodesta 2008.

TunnustuksiaMuokkaa

Helge Nygrenin palkinnon Vuoden urheilukirjasta (Suomen Urheilumuseosäätiö) Arponen on saanut vuosina 1996 ja 2006. Helmikuussa 2009 hänelle myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.[5] Teollisuuden ja liikkeenharjoittajien seura Pamaus myönsi Arposelle vuonna 2011 elämänurapalkinnon (10 000 euroa) karjalaisuuden ja karjalaisen kulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Hän oli muun muassa Jääski-seuran sihteerinä ja puheenjohtajana sekä Jääski-Säätiön hallituksen puheenjohtajana. Lappeenrannan Kilta myönsi Arposelle Pro Lappeenranta -mitalin 2014.

Teokset (valikoima)Muokkaa

  • Arponen, Antti O. (toim.): Sata urheilun suurinta. Maailman huiput paremmuusjärjestyksessä. Helsinki: Ex Libris Oy, 1982. ISBN 978-951-9-94022-9.
  • Arponen, Antti O. & Mäki-Kuutti, Tarmo & Paananen, Riitta-Liisa: Talviurheilun tähdet. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1986. ISBN 978-951-0-13095-7.
  • Puijon mäestä maailmalle. Kuopio: Puijon Hiihtoseura, 1990. ISBN 978-952-9-01820-8.
  • Luovutetun Karjalan urheilu. Helsinki: Suomen Urheilumuseosäätiö, 1995. ISBN 978-951-9-58617-5.
  • Arponen, Antti O. & Hannus, Matti & Raevuori, Antero: Urheilu 2000. 5-osainen suurteossarja. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1996.
  • Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. Porvoo: WSOY, 1996. ISBN 978-951-0-21072-7.
  • Arponen, Antti O. & Hannus, Matti & Kanerva, Juha: Martti Jukola. Suomen urheilun suuri tulkki. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 978-951-0-25398-4.
  • Arponen, Antti O. & Hakuli, Seppo: Sankari vai konna. Keihäänheittäjä Jonni Myyrän elämä. Helsinki: Suomen Urheilumuseosäätiö, 2001. ISBN 978-951-9-77736-8.
  • Kanerva, Juha et al: Jalkapallon pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 978-951-0-27037-0.
  • Viestisankarit. Olympiavoittajien Kalle Jalkasen ja Matti Lähteen elämäntarinat. Lappeenranta: Karjalan Kirjapaino Oy, 2005. ISBN 978-952-5-20045-4.
  • Martiskainen, Seppo et al: Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Helsinki: Yleisurheilun Tuki-säätiö, 2006. ISBN 978-951-9-89522-2.
  • Urheilua, kirjoja, elämää. Lappeenranta: Karjalan Kirjapaino Oy, 2007. ISBN 978-952-5-20063-8.
  • Jukka Uunila – suomalainen urheiluvaikuttaja. Julkaisija Suomen Urheilumuseosäätiö. 2012. ISBN 978-952-67019-8-1.
  • Terve mies sairastuu suolistosyöpään. 2012. ISBN 978-952-93-0322-9. [4]
  • Arponen, Antti O. & Kasila, Markku & Peltola, Vesa-Matti: He antoivat kaikkensa. Viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat. Kustannusosakeyhtiö Auditorium. 2014. ISBN 978-952-7043-03-5.
  • Pallo karkasi käsistä. Urheilunovelleja. Kustannusosakeyhtiö Hai. 2014. ISBN 978-952-5934-68-7.

LähteetMuokkaa

  1. a b Kanerva, Juha: Antti O. Arponen on kuollut Ilta-Sanomat. 30.3.2015. Viitattu 30.3.2015.
  2. Huhtiniemi-aktivistin usko meni Ilta-Sanomat. 21.12.2006. Viitattu 5.4.2010.
  3. Leena Härkönen, Huhtiniemi ei jäänyt kaivelemaan, Helsingin Sanomat 3.5.2010 sivu C 4
  4. a b Syöpään sairastunut Antti O. Arponen: ”Ymmärrän heitä, jotka alkoivat karttaa seuraani” Et-lehti. 2012. Viitattu 12.5.2018.
  5. Ministeri Wallin myönsi 300 ansioristiä ja -mitalia 26.2.2009. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 4.5.2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa