Antonio de Ulloa

Antonio de Ulloa y de la Torre-Giralt (12. tammikuuta 1716 Sevilla, Espanja5. heinäkuuta 1795 Cádiz, Espanja) oli espanjalainen merivoimien upseeri ja luonnontieteilijä, joka kirjoituksissaan kuvasi tarkasti ja nimesi platinan.[1][2][3]

Antonio de Ulloa
Antonio de Ulloa
Antonio de Ulloa
Henkilötiedot
Syntynyt12. tammikuuta 1716
Sevilla, Espanja
Kuollut5. heinäkuuta 1795 (79 vuotta)
Cádiz, Espanja
Koulutus ja ura
Tutkimusalue Geodesia ja tähtitiede

Elämä ja uraMuokkaa

Ulloa tuli merivoimien palvelukseen vuonna 1733. Vuonna 1735 hänet nimitettiin tieteelliseen retkikuntaan, jonka Ranskan tiedeakatemia oli lähettämässä Peruun mittaamaan pituuspiiriä päiväntasaajalta. Hän viipyi siellä lähes kymmenen vuotta. Sen jälkeen hän matkusti vuoteen 1744 asti Espanjan hallitsemilla Etelä-Amerikan alueilla ja saattoi englantilaisten uhkaamat rannikot puolustuskuntoon. Vuonna 1745 hän valmistautui tieteellisen työnsä päätyttyä palaamaan Espanjaan. Britit kaappasivat aluksen, jolla Ulloa matkusti, ja hänet vietiin vankina Englantiin. Siellä hän ystävystyi tieteellisten saavutustensa ansiosta tiedemiesten kanssa, ja hänet valittiin Lontoon Royal Societyn jäseneksi. Pian hän vapautui seuran puheenjohtajan ansiosta ja pääsi palaamaan Espanjaan. Hänestä tuli merkittävä tiedemies, ja hänet nimitettiin useisiin tärkeisiin tieteellisiin toimikuntiin. Vuonna 1766 hänet lähetettiin kuvernööriksi Espanjan Louisianaan, jossa hän viipyi kaksi vuotta. Vuonna 1779 hänestä tuli merivoimien kenraaliluutnantti.[1][2]

Ulloan ansioksi voi lukea ensimmäisen luonnontieteellisen museon, Espanjan ensimmäisen metallurgisen laboratorion ja Cádizin observatorion perustaminen. Hän pyrki parantamaan kotimaansa taloutta, erityisesti villateollisuutta. Perussa tekemänsä tieteellisen työn tuloksena hän julkaisi vuonna 1784 teoksen Relación histórica del viaje á la América Meridional, joka sisältää tarkan ja selkeän kuvauksen suurimmasta osasta Etelä-Amerikkaa maantieteellisesti sekä sen asukkaista ja luonnontieteellisistä seikoista. Yhteistyössä Jorge Juanin kanssa hän kirjoitti myös teoksen Noticias secretas de América (julkaistu 1826), joka sisältää arvokasta tietoa Espanjan Amerikan varhaisista uskonnollisista järjestöistä.[1][2]

Ulloata on joskus pidetty platinan löytäjänä, vaikkakin Amerikan alkuperäiskansat tunsivat metallin, ja sitä oli ilmeisesti osittain kuvailtu jo vuonna 1557 italialaisen Julius Caesar Scaligerin kirjoituksissa.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Antonio de Ulloa The Catholic Encyclopedia. 1912. Viitattu 20.06.2022.
  2. a b c Antonio de Ulloa Nordisk familjebok. 1920. Viitattu 20.06.2022.
  3. a b Antonio de Ulloa: the Discoverer of Platinum? Ventana al Conocimiento (Knowledge Window). 2016. Viitattu 20.06.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa