Anton Helve
Anton Helve (sukunimi aik. Moldakoff; 3. heinäkuuta 1878 Rantasalmi – 29. toukokuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjallisuuden suomentaja.
Helven vanhemmat olivat tehtaankirjuri, kaupanhoitaja Anton Moldakoff ja Anna Helena Juutinen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1897 Hämeenlinnan lyseosta ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa sekä suoritti 1898–1899 teknillisiä opintoja polyteknillisessä opistossa.
Helve oli Päivälehden toimittajana 1902–1904 ja Uuden Suomettaren toimittajana 1904–1911. Vuodesta 1911 hän oli Sanomalehtien Uutistoimiston palveluksessa, Uusi Aura-lehden toimittajana ja Käsityö ja Teollisuus-aikakauslehden toimitussihteerinä ja taloudenhoitajana. Helve tuli 1921 Iltalehden palvelukseen ensin toimitussihteeriksi ja sitten lehden ilmoitusosastolle. Hän kirjoitti lehteen myös pakinoita nimimerkillä Porvari. Viimeksi Helve oli työssä Liiketaito-lehden ilmoitusosastolla ja avusti myös muita lehtiä. Helve kuoli keuhkokuumeeseen toukokuun lopulla 1928.[1][2]
Anton Helve oli naimisissa vuodesta 1902 Hilda Maria (Maiju) Gerdtin kanssa. Heidän tyttärensä oli tanssitaiteilijatar Taina Helve.[1]
Suomennoksia muokkaa
- Maksim Gorki : Kolme ystävystä, Edellinen osa ; venäjänkielestä suomentanut Anton Helve. Työväen sanomalehti-osakeyhtiö, Helsinki 1902
- Maksim Gorki : Kolme ystävystä, Jälkimmäinen osa ; venäjänkielestä suomentanut Anton Helve. Työväen sanomalehti-osakeyhtiö, Helsinki 1903
- Johan Bojer : Lea-äiti : romaani. Helsingin uusi kirjapaino, Helsinki 1903
- Leonid Andrejev : Punanen nauru : löydetyn käsikirjoituksen katkelmia. Työväen sanomalehti-osakeyhtiö, Helsinki 1905
- Jonas Lie : Dyre Rein : kertomus isoisän isän talosta; norjankielestä suomentanut Anton Helve. Kataja, Helsinki 1907
Lähteet muokkaa
- Anton Helve SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- MOLDAKOFF (→ HELVE) Anton. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.