Antoine Kombouaré
Antoine Kombouaré (s. 16. marraskuuta 1963) on ranskalainen jalkapallovalmentaja, joka pelasi toistakymmentä vuotta pääsarjatasolla puolustajana.
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Antoine Krilone Kombouaré | ||
Syntymäaika | 16. marraskuuta 1963 | ||
Syntymäpaikka | Nouméa, Uusi-Kaledonia, Ranska | ||
Pelipaikka | puolustaja | ||
Pituus | 183 cm | ||
Seura | |||
Seura | avoin | ||
Tehtävä | päävalmentaja | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1983–1990 | FC Nantes | 177 | (4) |
1990 | SC Toulon | 17 | (0) |
1990–1995 | Paris SG | 137 | (8) |
1995–1996 | FC Sion | 32 | (8) |
1996–1998 | Aberdeen | 30 | (3) |
1998–1999 | RC Paris | 24 | (4) |
Valmennusura | |||
1999–2003 | Paris SG II | ||
2003–2005 | RC Strasbourg | ||
2005–2009 | Valenciennes FC | ||
2009–2011 | Paris SG | ||
2012–2013 | Al-Hilal | ||
2013–2016 | RC Lens | ||
2016–2018 | Guingamp | ||
2019 | Dijon FCO | ||
2019–2020 | Toulouse | ||
2021–2023 | FC Nantes | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Ura pelaajana
muokkaaKombouaré aloitti ammattilaisuransa FC Nantes Atlantiquen joukkueessa 1983 ja nousi pelaavaan kokoonpanoon toden teolla seuraavalla kaudella. Hän edusti seuraa Jeu á la Nantaisen viimeiset menestysvuodet, joiden aikana Jean-Claude Suaudeaun luotsaama seura sijoittui liigassa hopealle kahteen otteeseen ja parhaimmillaan UEFA Cupin puolivälieriin 1985–1986. Kombouaré edusti Nantesia aina vuoteen 1990, kunnes siirtyi Sporting Toulon Variin ja sieltä edelleen Paris Saint-Germainiin.
PSG:n takalinjoilla Kombouaré pelasi avainpelaajana kauden 1991–1992 ja esiintyi edukseen myös europeleissä. Kauden 1992–1993 UEFA-cupin puolivälierien toisessa osaottelussa espanjalaista Real Madridia vastaan Kombouaré teki ratkaisevan 4–1-maalin toisen jakson lisäajalla ja sillä PSG selviytyi jatkoon hävittyään ensimmäisen osaottelun 3–1[1][2]. PSG-paidassa Kombouaré voitti Ranskan mestaruuden kaudella 1993–1994 vaikka pelasikin kauden aikana vain yhdeksän ottelua. PSG-vuosina palkintokaappiin tuli myös kaksi Ranskan cupin voittoa ja yksi Ranskan liigacupin voitto. Kesällä 1995 Kombouaré siirtyi sveitsiläiseen FC Sioniin, jossa hän voitti debyyttikaudellaan maan cup-mestaruuden. Hän pelasi runsaan yhden kauden Sveitsissä ja kaksi skotlantilaisessa Aberdeenissa, kunnes palasi Ranskaan 1998. Uransa viimeisen kauden Kombouaré pelasi RC Paris'ssa Nationalissa.
Meriitit pelaajana
muokkaa- Ranskan mestaruus: 1994
- Hopeaa (3): 1985, 1986, 1993
- Coupe de France (2): 1993, 1995
- Coupe de la Ligue: 1995
- Sveitsin cup: 1996
Ura valmentajana
muokkaaValmennusuransa Kombouaré aloitti jo pelaajauraltaan tutun Paris Saint-Germainin organisaatiossa 1999. Hän valmensi neljä vuotta seuran reservijoukkuetta, kunnes siirtyi kesällä 2003 RC Strasbourgin peräsimeen. Hän luotsasi seuran debyyttikaudellaan Liguessä sijalle 13, mutta seuraavan kauden kehno alku toi Kombouarélle potkut lokakuussa 2004.
Valmennushommiin Kombouaré palasi kesällä 2005, kun Ligue 2:een noussut Valenciennes FC palkkasi hänet päävalmentajaksi. Kombouaré teki seurassa loistavaa työtä ja luotsasi seuran sensaatiomaisesti sarjan voittoon kauden päätteeksi. Kaudella 2006–2007 VAFC pelasi pääsarjassa ensimmäistä kertaa sitten kauden 1992–1993 ja putoajakandidaatiksi povattu seura säilyi niukin naukin liigassa. Luottamus Kombouaréen säilyi ja hän jatkoi päävalmentajana. Tulokset paranivat ja seura sijoittui kahdella seuraavalla kaudella niukoista resursseistaan huolimatta tukevasti keskikastiin.
Kesällä 2009 Kombouaré siirtyi Paris Saint-Germainin päävalmentajaksi. [3] Debyyttikausi pariisilaisseuran päävalmentajana oli liigassa vaikea. Pitkään kaukana kärkitaistosta ollut seura jäi Kombouarénkin opeilla vasta sijalle 13. Coupe de Francessa se kuitenkin eteni finaaliin saakka ja kaatoi loppuottelussa AS Monacon jatkoajan jälkeen 0–1. [4] Kombouaré sai pitää työnsä ja kaudella 2010–2011 meno onkin ollut parempaa. Toukokuussa 2011 PSG jatkoi valmentajansa sopimusta kesään 2013. [5] Pian tämän jälkeen PSG eteni Coupe de Francen finaaliin toistamiseen Kombouarén alaisuudessa. Kevään 2010 voitto ei kuitenkaan uusiutunut, Lillen voitettua loppuottelun 0–1. [6]
Kaudelle 2011–2012 Kombouaré sai aiempaa paremmat taloudelliset lähtökohdat PSG:n siirryttyä qatarilaisomistukseen. [7] Seura hankki kesän aikana tukun vahvistuksia pelaajapuolelle ja Kombouarén johdolla syyskausi sujuikin pelillisesti hyvin. Seura voitti syysmestaruuden kolmen pisteen erolla Montpellier’hen. Menestyksestä huolimatta Kombouarén asema seuran päävalmentajana on ollut koko syksyn spekuloinnin kohteena. Syysmestaruuden varmistamisen jälkeen aivan joulun alla uutisoitiin, että seurajohto olisi jo erottanut Kombouarén tehtävästään. [8] Seurajohto ei kuitenkaan antanut virallista vahvistusta Kombouarén potkuille. [9] Lopulta Kombouarén ja seuran yhteistyö päättyi 30. joulukuuta 2011. [10]
Kombouaré palasi valmennustehtäviin kesäkuun lopulla 2012 allekirjoitettuaan kaksivuotisen sopimuksen saudiarabialaisen Al-Hilalin kanssa. [11] Pesti päättyi potkuihin jo helmikuussa 2013. [12]
Kesäkuussa 2013 Kombouarésta tuli Ligue 2:ssa pelaavan RC Lensin päävalmentajana. [13] Kombouarén johdolla Lens sijoittui Ligue 2:ssa toiseksi ja nousi kauden 2013–2014 päätteeksi liigaan. Menestys pääsarjatasolla jäi kuitenkin heikoksi ja Lens voitti vain 7 liigaottelua kaudella 2014–2015 ja jäi sarjan viimeiseksi 13 pisteen erolla putoamisviivaan. Seura olisi pudonnut liigasta pelillisestä tuloksesta huolimatta talousongelmien takia.[14] Kaudella 2015–2016 Kombouaré jatkoi Lensin peräsimessä jälleen Ligue 2:ssa. Vaikka joukkue pelasi läpi kauden liigan kärkipäässä, jäi nousu lopulta 7 pisteen päähän Lensin ollessa sarjan kuudes. Kauden jälkeen Kombouaré jätti Lensin ja siirtyi EA Guingampin päävalmentajaksi.[15]
Kombouaré luotsasi Guingampin kahteen otteeseen Liguen keskikastiin. Kaudella 2016–2017 joukkue eteni myös Coupe de Francen välieriin, joissa se hävisi SCO Angersille. Guingampin juututtua Ligue 1:n jumboksi syyskaudella 2018–2019, Kombouaré sai potkut marraskuun alussa 2018.[16]
Tammikuussa 2019 Kombouarén ura jatkui Liguen putoamiskamppailuun vajonneen Dijon FCO:n päävalmentajana.[17] Kombouarén johdolla Dijon säilytti sarjapaikkansa liigassa karsintojen kautta voittamalla RC Lensin yhteismaalein 4–2.[18] Hän jätti seuran kauden jälkeen.[19]
Lokakuussa 2019 Kombouaré palasi valmennustehtäviin Toulousen päävalmentajana.[20] Hän luotsasi Toulousen voittoon ensimmäisessä ottelussaan seuran peräsimessä, mutta voittoa seuranneet yhdeksän perättäistä tappiota liigassa sekä putoaminen Coupe de Francesta johtivat lopulta potkuihin tammikuun alussa 2020.[21]
Helmikuussa 2021 Kombouarésta tuli Ligue 1:n putoamiskamppailuun vajoneen FC Nantesin päävalmentaja.[22] Kombouarén debyyttiottelussa 14. helmikuuta Nantes voitti Angersin ja katkaisi joukkueen 15 ottelun voitottoman putken. [23] Kombouaré nosti Nantes'n lopulta liigassa sijalle 18 ja putoamiskarsintoihin. Niissä joukkue voitti Kombouarén entisen seuran Toulousen ja säilytti paikkansa liigassa.[24] Kaudella 2021/22 tulokset olivat edelliskautta parempia. Ranskan cupissa Kombouaré luotsasi Nantes'n finaaliin, jossa OGC Nice kaatui 0–1. Mestaruus oli Nantes'lle ensimmäinen pokaali sitten kauden 2000/01 liigamestaruuden ja joukkue pääsee kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen pelaamaan europelejä.[25]
Kausi 2022/23 sujui Nantes'lta kaksijakoisesti. Liigassa Nantes menestyi kehnosti ja juuttui taistelemaan putoamista vastaan. Eurokentillä Kombouaré luotsasi Nantes'n Eurooppa-liigassa lohkossaan toiseksi, mutta tie katkesi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella tappioon Juventukselle yhteismaalein 4–1.[26] Ranskan cupissa Kombouaré johdatti joukkueensa toista kertaa perättäin loppuotteluun, jossa se kuitenkin hävisi Toulouselle 5–1.[27] Toukokuun alussa 2023 Nantes erotti Kombouarén, kun joukkue ei ollut voittanut liigaottelua helmikuun puolivälin jälkeen.[28]
Meriitit valmentajana
muokkaa- Ranskan cup: 2010, 2022
- Hopeaa: 2011
- Ligue 2: 2006
- Hopeaa: 2014
- UNFP:n vuoden valmentaja Ligue 2:ssa: 2006
Lähteet
muokkaa- ↑ UEFA-Cup: Knockout stage 92/93 Transfermarkt. Viitattu 26.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Paris Saint-Germain – Real Madrid 4:1 Transfermarkt. Viitattu 26.8.2020. (englanniksi)
- ↑ PSG confirm Kombouaré arrival
- ↑ Hoarau saves PSG’s season!
- ↑ Antoine Kombouare signs new one-year extension with Paris Saint-Germain
- ↑ Dramatic Cup win sees Lille on track for double
- ↑ Qatari group takes control of PSG (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Antoine Kombouare fired by Paris Saint-Germain - report
- ↑ Paris Saint-Germain and Antoine Kombouare in talks over coach's future
- ↑ Antoine Kombouare leaves Paris Saint-Germain
- ↑ Kombouaré dit oui à Al Hilal
- ↑ Hilal sack Kombouaré, appoint Zlatko
- ↑ Kombouaré entraînera Lens
- ↑ Court orders Lens relegation to Ligue 2, French Football Federation to appeal
- ↑ ANTOINE KOMBOUARÉ, NOUVEL ENTRAÎNEUR D’EN AVANT DE GUINGAMP
- ↑ Kombouaré et Guingamp, c’est fini
- ↑ Football : Antoine Kombouaré nouvel entraîneur de Dijon
- ↑ MATCH STATS DIJON FCO - RC LENS (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kombouaré va quitter Dijon
- ↑ Ligue 1. Antoine Kombouaré, nouvel entraîneur du TFC : « Les joueurs n’ont pas fait du bon boulot »
- ↑ Football : Antoine Kombouaré limogé, l’interminable descente aux enfers de Toulouse
- ↑ Antoine Kombouaré nouvel entraîneur du FC Nantes (officiel)
- ↑ Round 25
- ↑ Nantes win relegation playoff to maintain place in Ligue 1 football
- ↑ Nantes lifted the French Cup for the first time in 22 years
- ↑ Agg: 1-4Juventus win
- ↑ Toulouse wins French Cup: Football reigns supreme in land of rugby for first time in 66 years
- ↑ Nantes sack Kombouaré, promote Aristouy
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antoine Kombouaré Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä: Jean-Marc Furlan |
UNFP:n Vuoden valmentaja Ligue 2:ssä 2006 |
Seuraaja: Francis De Taddeo |
Edeltäjä: Ivan Hašek |
RC Strasbourgin päävalmentaja 7/2003–10/2004 |
Seuraaja: Jacky Duguépéroux |
Edeltäjä: Daniel Leclercq |
Valenciennes FC:n päävalmentaja 2005–2009 |
Seuraaja: Philippe Montanier |
Edeltäjä: Paul Le Guen |
Paris Saint-Germainin päävalmentaja 2009–12/2011 |
Seuraaja: Carlo Ancelotti |
Edeltäjä: Ivan Hašek |
Al-Hilalin päävalmentaja 2012–2/2013 |
Seuraaja: Zlatko Dalić |
Edeltäjä: Éric Sikora |
RC Lensin päävalmentaja 2013–2016 |
Seuraaja: Alain Casanova |
Edeltäjä: Jocelyn Gourvennec |
EA Guingampin päävalmentaja 2016–11/2018 |
Seuraaja: Jocelyn Gourvennec |
Edeltäjä: Olivier Dall’Oglio |
Dijon FCO:n päävalmentaja 1–6/2019 |
Seuraaja: Stéphane Jobard |
Edeltäjä: Alain Casanova |
Toulousen päävalmentaja 10/2019–1/2020 |
Seuraaja: Denis Zanko |
Edeltäjä: Raymond Domenech |
FC Nantesin päävalmentaja 2/2021–5/2023 |
Seuraaja: Pierre Aristouy |