Avaa päävalikko

Antipatris (m.kreik. Ἀντιπατρίς) oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella. Sen arkeologinen kohde ja tell eli rauniokumpu tunnetaan nykyisin nimellä Tel Afek (hepr. ‏תל אפק‎; aiemmin myös Râs el 'Ain, ראש העין).[1][2][3]

Antipatris
Ἀντιπατρίς
Antipatriin arkeologista aluetta ilmasta.
Antipatriin arkeologista aluetta ilmasta.
Sijainti

Antipatris
Koordinaatit 32°06′18″N, 34°55′50″E
Valtio Israel
Paikkakunta Keski-Israelin hallintoalue
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 4500 eaa.–
Huippukausi 1. vuosisata–363 jaa.
Kulttuuri pronssikausi
rautakausi
antiikki
Valtakunta mm.
Israelin kuningaskunta
Rooman valtakunta
Alue Palestiina
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Antipatris Commonssissa

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Antipatris sijaitsi Sharonin tasangon (myös Saaronin tasanko) ja Samarian kukkuloiden välisellä hedelmällisellä tasangolla, jolla oli useita vesilähteitä ja paljon puita. Kaupungin vierestä virtasi joki, ja sen kautta kulkivat Via Maris eli ”Meren tie” sekä tie Caesarea Maritimasta eli Kesareasta Jerusalemiin. Nykyisin kaupungin paikka on noin 18 kilometriä koilliseen Tel-Avivista.[1][2]

HistoriaMuokkaa

 
Antipatriin raunioita.

Antipatriin paikalla on ollut asutusta kalkoliittiselta kaudelta noin 4500 eaa. lähtien, ja myöhemmin läpi kanaanilaisen pronssikauden sekä israelilaisen rautakauden.[4] Kaupunki on yhdistetty egyptiläisten lähteiden ja Vanhan testamentin kaupunkiin nimeltä Afek.[1][5] Se esitetään yhdeksi kaupungeista, jonka israelilaiset valtasivat Joosuan johdolla[6] ja myöhemmin uudestaan kuningas Daavidin aikana. Valtakunnan jakaannuttua vuonna 928 eaa. Afek oli osa pohjoista Israelin kuningaskuntaa.[4]

Varhaisella hellenistisellä kaudella paikalla oli linnoitus, joka tunnettiin paikan lähteiden ansiosta nimellä Pegai. Johannes Hyrkanos valtasi sen Hasmonien hallitsijasuvulle vuonna 132 eaa. Aleksanteri Jannaios linnoitutti koko joen varren Pegaista rannikolle saakka. Pompeius Suuri rakennutti kaupungin uudelleen vuonna 63 eaa. sen jälkeen kun roomalaiset olivat vallanneet Juudean. Hän antoi kaupungille uuden nimen Arethusa (myös Arethuse).[1][4][7]

Antipatriin kaupungin perusti Herodes Suuri ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Hän nimesi sen isänsä Antipatroksen kunniaksi. Kaupungin asukkaasta käytettiin kreikaksi etnonyymiä Antipatritēs (Ἀντιπατρίτης).[1][2][8]

 
Antipatriin osmaniaikaisen linnan rauniot.

Antipatris ei esiinny Uudessa testamentissa Jeesuksen toimintapaikkojen joukossa. Se mainitaan kuitenkin paikkana, jossa Paavali vietti vuonna 63 jaa. yön, kun sotilaat olivat viemässä häntä Caesareaan.[9][4][10] Kaupunki oli olemassa vielä myöhäisellä roomalaisella kaudella 132–324, joka oli sen huippukautta. Antipatris taantui vuoden 363 suuren maanjäristyksen jälkeen. Vuoteen 638 kestäneellä bysanttilaisella kaudella se oli vain pieni sotilastukikohta.[1][4]

Ristiretkiaikana kaupungin paikalle rakennettiin linna. Osmanivallan aikana 1571–1574 sen jäännösten päälle rakennettiin uusi linna, joka tunnettiin nimellä Binar Bashi.[1][4]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Antipatriin paikalla on säilynyt tai kaivettu suhteellisen vähän antiikin aikaisia jäänteitä. Roomalaisen kauden kaupungista on paikannettu muun muassa forum sekä pääkatu cardo maximus, jonka varrelta on löydetty julkisten rakennusten ja liiketilojen jäänteitä. Löydöksiin lukeutuu myös mausoleumi, joka koostuu vestibyylistä ja yhdestä hautakammiosta. Merkittävimmät historialliset jäänteet paikalla ovat osmaniaikaisen linnan rauniot.[1][4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ANTIPATRIS Israel”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c Smith, William: ”Antipatris”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Pegai/Antipatris/Arethousa? Pleiades. Viitattu 26.3.2019.
  4. a b c d e f g Afek in the Sharon Bible Walks. Viitattu 26.3.2019.
  5. Viro, Voitto: Pyhän maan matkaopas, s. 163. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1963.
  6. Jos. 12:18
  7. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 16.142, Juutalaissodan historia (B. J.) 1.155-57.
  8. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 13.15.1, 16.5.2.
  9. Ap.t. 23:31–32
  10. Antipatris Bible Atlas. Viitattu 26.3.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa