Annikki Maruna
Ilta Annikki Tyyne Aaltonen, kirjailijanimi Annikki Maruna (21. toukokuuta 1911 Pori – 10. kesäkuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.
Annikki Marunan vanhemmat olivat Konrad Felix Virtanen ja kauppias Ida Engman. Hän oli naimisissa vuodesta 1934 kapellimestari ja säveltäjä Erik (Erkki) Verner Aaltosen kanssa.
Maruna pääsi ylioppilaaksi Porin tyttölyseosta 1931 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa 1932–1935 ja 1945–1947 sekä Hampurin yliopistossa 1932. Hän oli toimittajaharjoittelijana Satakunnan Kansa -lehdessä 1931–1932, yksityisopettajana 1932–1973, ruotsin kielen opettajana Veitsiluodon kansalaisopistossa 1967–1970 sekä kirjallisuuspiirin opettajana Kemin työväenopistossa 1967–1973. Maruna toimi myös useiden lehtien avustajana.
Maruna oli Suomen rauhanpuolustajien keskusjohtokunnan jäsen ja SNDL:n liittotoimikunnan jäsen 1952–1958.
Teoksia muokkaa
- Mieletön oikku : romaani. Tammi 1946
- Rajuilma : romaani. Tammi 1948
- Murrosajan ihmisiä. Kansankulttuuri, Helsinki 1951
- Klaus Flemingin elämä : näytelmä. 1963
- Kädet : näytelmä. 1965
- Levoton nuoriso ja testamentti : näytelmä. 1970
Suomennoksia muokkaa
- T. Svatopluk : Liukuhihna ei odota. Kansankulttuuri, Helsinki 1956 (alkuteos Botostroj)
- Gusti Stridsberg : Viisi maailmaani. Gummerus 1963 (alkuteos Menschen, Mächte und ich)
- George Seitz : Joki vailla paluuta. Gummerus 1964 (alkuteos Hinter dem grünen Vorhang)