Anja Kervanto Nevanlinna
Anja Elizabeth Kervanto Nevanlinna (23. syyskuuta 1951 Helsinki – 4. elokuuta 2021 Helsinki[1]) oli suomalainen arkkitehti, filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston kaupunkihistorian ja -arkkitehtuurin dosentti.[2] Hän kirjoitti useita teoksia muun muassa Helsingin paikallishistoriasta ja arkkitehtuurin historiasta.[3]
| Anja Kervanto Nevanlinna | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. syyskuuta 1951 Helsinki |
| Kuollut | 4. elokuuta 2021 (69 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | arkkitehti, historiantutkija |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Teknillinen korkeakoulu Helsingin yliopisto |
| Instituutti | Helsingin yliopisto |
| Palkinnot |
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (2006) Suomen Tiedeseuran jäsen (2012) |
| Aiheesta muualla | |
Kervanto Nevanlinna valmistui lisensiaatiksi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston yhteiskuntasuunnittelun laitoksesta tutkimuksellaan Arkkitehtuurifilosofisia kytkentöjä: Arkkitehtien käsityksiä ympäristön laadusta (1982). Hänen englanninkielinen väitöskirjansa Helsingin yliopistoon (1996) oli otsikoitu Interpreting Nairobi: The Cultural Study of Built Forms (1996). Työn empiirisessä osassa tarkastellaan Kenian pääkaupunki Nairobin rakentamishistoriaa 1800-luvun lopulta 1980-luvulle eri kulttuuriryhmien kannalta.[4]
Kervanto Nevanlinna sai yhdessä työtovereittensa kanssa Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2006.[5] Hän oli Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 2012.[2]
Kervanto Nevanlinnan puoliso oli kirjailija ja arkkitehti Arne Nevanlinna (1925–2016).[4]
Teoksia muokkaa
- Arkkitehtuurifilosofisia kytkentöjä: Arkkitehtien käsityksiä ympäristön laadusta. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, 1982. ISSN 0785-6032. ISBN 951-754-248-8.
- Interpreting Nairobi: The Cultural Study of Built Forms. Helsinki: Finnish Historical Society, 1996. ISSN 1238-3503. ISBN 951-710-049-3. (englanniksi)
- Fasadin henki, eli, Arkkitehtuurisanastoa ujoille. Helsinki: Tammi, 2001. ISBN 951-31-2218-2. (Arne Nevanlinnan kanssa.)
- Kadonneen kaupungin jäljillä: Teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002.
- Suomen kulttuurihistoria 3: Oma maa ja maailma. Tammi, Helsinki. 2003. (toimittanut Laura Kolben kanssa)
- Näköaloja kadunkulmalta: Kaupunkihistorian kirjoituksia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.
- Aikamatka Mannerheimintiellä. Helsinki: Helsinki-seura, 2012. (Toimittanut Jaana af Hällströmin ja Sauli Seppälän kanssa.)
- Helsingin historia vuodesta 1945. 4: Voimat jotka rakensivat Helsinkiä 1945–2010. Helsinki: Helsingin kaupunki & Otava, 2012.
- Meidän Helsinki: Kahdeksan ikkunaa kotikaupunkiin. Helsinki: Helsinki-seura, 2012. (toimittanut Sauli Seppälän kanssa)
- Senaatintori – Suomen sydämessä. Helsinki: Siltala, 2012. (Laura Kolben kanssa)
- Oulunkylä – Åggelby: Vanhan huvilakaupungin aikakerrostumat. Helsinki: Oulunkylä-Seura ry, 2014. ISBN 978-952-93-3722-4
Lähteet muokkaa
- ↑ Anja Kervanto Nevanlinnan kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 22.8.2021, s. C 12.
- ↑ a b Jäsenluettelo: Suomen tiedeseuran varsinaiset jäsenet (PDF) päivitetty 31.5.2018. Suomen Tiedeseura. Viitattu 1.4.2019. [vanhentunut linkki]
- ↑ Arkistoitu kopioAnja Kervanto Nevanlinna Helsingin yliopiston Tuhat-tutkimusportaali. Arkistoitu 1.4.2019. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ a b Törmä, Milla: Arkkitehtuurin terminologiaa lehteilemässä: Anja Kervanto Nevanlinnaa kuulemassa. Niin & näin, 2003, nro 3, s. 92–95. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (osa Anja Kervanto Nevanlinnan Tuhat-tutkijaprofiilia) Helsingin yliopiston Tuhat-tutkimusportaali. Viitattu 1.4.2019.
Aiheesta muualla muokkaa
- Anja Elizabeth Kervanto-Nevanlinna. Helsingin yliopiston henkilöhaku.
- Ajantasan Torstaiseura: Rakennusperinnön säilyttäminen. Yle Areena 11.4.2013.
- Rossi, Leena: Viljelyskylä – huvilayhdyskunta – esikaupunki – kaupunginosa. (Oulunkylä – Åggelby -teoksen arvostelu.) Agricola-verkko.
- Anja Kervanto Nevanlinnan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa