Anishappo
Anishappo eli 4-metoksibentsoehappo (C8H8O3) on aromaattisiin karboksyylihappoihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa aromiaineena ja muiden yhdisteiden valmistamiseen. Anishappo on m-anisiinihapon isomeeri.
| Anishappo | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 4-metoksibentsoehappo |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | COC1=CC=C(C=C1)C(=O)O[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C8H8O3 |
| Moolimassa | 152,144 g/mol |
| Sulamispiste | 184 °C |
| Kiehumispiste | 275–280 °C[2] |
| Tiheys | 1,385 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Veteen 2,7 g/l (19 °C) |
Ominaisuudet muokkaa
Huoneenlämpötilassa anishappo on väritöntä kiteistä ainetta. Se liukenee vain niukasti veteen ja kuumaan paremmin kuin viileään veteen. Anishappo liukenee hyvin muun muassa etanoliin, dietyylieetteriin, etyyliasetaattiin ja kloroformiin.[2][3][4] Anishappo on heikko happo ja sen pKa-arvo on 4,47[5].
Valmistus ja käyttö muokkaa
Anishappoa voidaan valmistaa hapettamalla p-metoksitolueenin sivuketju kaliumpermanganaatilla, hapettamalla anisaldehydiä tai anetolia kaliumpermanganaatilla tai metyloimalla p-hydroksibentsoehappoa dimetyylisulfaatilla.[2][3][4][6]
Anishappoa voidaan käyttää elintarvikkeissa aromiaineena. Muita käyttökohteita ovat käyttö antibakteerisena aineena saippuoissa ja muissa kosmetiikkatuotteissa, väri- ja lääkeaineiden valmistus sekä käyttö valokuvauskemikaalina.[2][6][7]
Lähteet muokkaa
- ↑ 4-methoxybenzoic acid – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ a b c d e Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 488. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 112. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 75. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ John D. Hepworth,David R. Waring,Michael J. Waring: Aromatic chemistry, s. 64. RSCPublishing, 2002. ISBN 978-0-85404-662-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.9.2017). (englanniksi)
- ↑ a b Asim Kumar Mukhopadhyay: Industrial Chemical Cresols and Downstream Derivatives, s. 72–73. CRC Press, 2004. ISBN 9780203997413. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.9.2017). (englanniksi)
- ↑ Michael Ash,Irene Ash: Handbook of preservatives, s. 134. Synapse Info Resources, 2004. ISBN 978-1-890595-66-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.9.2017). (englanniksi)