Avaa päävalikko
André Tardieu vuonna 1928.

André Pierre Gabriel Amédée Tardieu (22. syyskuuta 1876 Pariisi15. syyskuuta 1945 Menton)[1] oli ranskalainen poliitikko, joka toimi kolmesti Ranskan pääministerinä vuosina 1929–1930 ja 1932.

Tardieu opiskeli École Normale Supérieuressa ja loi 1897–1902 lyhyen diplomaattiuran, minkä jälkeen hän siirtyi lehtimieheksi ja sai mainetta Le Temps -lehden ulkomaanosaston johtajana. Hän julkaisi myös useita kansainvälistä politiikkaa käsitelleitä kirjoja. Hänet valittiin 1914 Ranskan edustajainkamariin, mutta ensimmäisen maailmansodan sytyttyä hän liittyi jalkaväkeen ja palveli sotilaana vuoteen 1916. Tardieu oli yksi Ranskan valtuuskunnan jäsenistä Pariisin rauhankonferenssissa ja osallistui Versaillesin rauhansopimuksen sisällön muotoiluun. Hän esiintyi voimakkaana Georges Clemenceaun politiikan tukijana ja toimi Clemenceaun hallituksessa marraskuusta 1919 tammikuuhun 1920 Ranskaan liitettyjen Alsacen ja Lorrainen ministerinä. Clemenceaun vetäydyttyä politiikasta Tardieu torjui kaikki hänelle tarjotut ministerinsalkut ja toimi 1921–1924 poleemisen L’écho national -lehden päätoimittajana. Hän seurasi oppi-isänsä poliittista linjaa tuomitsemalla kaikki ehdotukset Versaillesin rauhassa Saksalle määrättyjen rangaistusten lieventämisestä. Tardieu putosi edustajainkamarista vuoden 1924 vaaleissa, mutta hänet valittiin uudelleen kaksi vuotta myöhemmin.[2][1]

Tardieu toimi yleisten töiden minsierinä ja sittemmin sisäministerinä Raymond Poincarén hallituksessa 1920-luvun lopulla ja kohosi parlamentissa keskusta-oikeiston johtavaksi poliitikoksi. Hän toimi pääministerinä 2. marraskuuta 1929 – 17. helmikuuta 1930 ja 2. maaliskuuta – 5. joulukuuta 1930. Hänen hallituksensa käyttivät paljon varoja julkisiin hankkeisiin. Tardieu toimi Pierre Lavalin johtamissa hallituksissa 1931–1932 maatalousministerinä ja 1932 lyhyesti sotaministerinä, kunnes palasi kolmannen kerran pääministeriksi 20. helmikuuta 1932. Hävittyään parlamenttivaaleissa hän kuitenkin erosi jo 10. toukokuuta samana vuonna. Lopullisesti Tardieu vetäytyi politiikasta vuonna 1936.[1]

Tardieun tuotantoon kuuluvat muun muassa La France et les alliances (1908), Versaillesin rauhaa käsittelevä La Paix (1921) ja Ranskan parlamentaarista järjestelmää arvostellut kaksiosainen teos La Révolution à refaire (1936–1937).[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d André Tardieu (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 18.8.2013.
  2. Nordisk familjebok, täydennysosa (1926), s. 782–783 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 18.8.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa