Anders Lindeberg

Tämä artikkeli käsittelee ruotsalaista kirjailijaa ja teatterinjohtajaa. Viipurin ja Savonlinnan maaherrasta kertoo artikkeli Anders Lindhielm, ent. Lindeberg.

Anders Lindeberg (17891849) oli ruotsalainen sotilas, kirjailija, toimittaja ja teatterinjohtaja. Hän meni ylioppilaana ollessaan innokkaana isänmaanystävänä sotaväkeen 1808 ja oli mukana useissa saaristolaivaston taisteluissa, muun muassa maihinnousussa Kemiönsaarelle. Hän osallistui myös Saksan ja Norjan retkiin, sai 1821 eron kapteenin arvoisena.[1][2]

Anders Lindeberg
Anders Lindeberg
Anders Lindeberg
Henkilötiedot
Syntynyt1789
Kuollut1849 (59–60 vuotta)
Kansalaisuus Ruotsi
Ammatti kirjailija, toimittaja, teatterinjohtaja
Kirjailija
Äidinkieliruotsi
Tuotannon kieliruotsi
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Lindeberg laati poliittisia lentolehtisiä ja herätti silloisen kruununprinssin Kaarle Juhanan huomion. Hän toimi prinssin kirjallisena kannattajana. Vuodesta 1821 hän julkaisi 1778 perustettua Stockholmspostenia, joka taloudellisiin vaikeuksiin jouduttuaan lakkautettiin 1833.[3] Hän kirjoitti myös kaunokirjallisuutta.[1]

Kun Lindeberg sai kielteisen vastauksen toistuviin anomuksiinsa saada perustaa yksityinen teatteri Tukholmaan, hän kääntyi hallituksen vastustajaksi. Lindebergin mielestä hallitus oli menetellyt laittomasti, ja hän jätti oikeusasiamiehelle kirjoituksen, jossa hän käytti niin loukkaavaa kieltä, että häntä syytettiin majesteetinrikoksesta (1834). Suurta huomiota herättänyt oikeudenkäynti päättyi niin, että Lindeberg tuomittiin mestattavaksi: kuolemanrangaistus tosin lievennettiin kolmen vuoden vankeudeksi, mutta Lindeberg, jota yleinen mielipide suosi, kieltäytyi armahduksesta, joten hallitus, joka ei tahtonut panna rangaistusta toimeen, joutui pulaan. Vihdoin julistettiin yleinen poliittisten rikosten armahdus, ja Lindebergikin vapautettiin. Lindeberg uudisti senkin jälkeen hyökkäyksiään hallitusta vastaan ja avasi vihdoin 1842 ilman lupaa yksityisen teatterin, Nya teaternin, jonka sallittiin jatkaa toimintaansa.[1]

Lindeberg jatkoi kuolemaansa saakka kirjallista toimintaansa sekä sanomalehdissä että kaunokirjallisuuden alalla.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Lindeberg, Anders, Tietosanakirja osa 5, palsta 988, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913
  2. Lindeberg, Anders, Nordisk familjebok, Uggleupplagan, osa 16, palsta 592. Nordisk familjeboks förlags 1912 (ruotsiksi)
  3. Stockholmsposten, Nordisk familjebok, Uggleupplagan, osa 27. Nordisk familjeboks förlags 1918 (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.