Alsdorf
Alsdorf on kaupunki Aachenin alueella Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisimmässä Saksassa. Se oli merkittävä kaivoskaupunki 1800- ja 1900-luvuilla. Kaivostoiminnan hiivuttua Alsdorf on kehittänyt kulttuurielämäänsä, kaupungissa on muun muassa elämysmuseo Energeticon.
| Alsdorf | |
|---|---|
 Burg Alsdorf |
|
 vaakuna |
|
  Alsdorf |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Aachen |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 31,7 km² |
| Korkeus | 163 m |
| Väkiluku (2019) | 47 018[1] |
| – Väestötiheys | 1 484 as./km² |
| Postinumero | 52477 |
| Suuntanumero(t) | 02404 |
.svg)
Maantiede muokkaa
Alsdorf sijaitsee osavaltionsa lounaisosassa kymmenisen kilometriä Aachenin keskustasta koilliseen ja noin 60 kilometriä Kölnistä länteen.[2] Pohjois-Saksan alanko alkaa vaihtua Keski-Saksan vuorimaaksi Alsdorfin seudulla. Kaupungin lounaispuolella on Alankomaiden, Belgian ja Saksan yhteinen rajapyykki.
Alsdorf koostuu seitsemästätoista kaupunginosasta, joista Bettendorf ja Hoengen olivat itsenäisiä kuntia ennen vuoden 1972 kuntaliitoksia.
Historia muokkaa
Alsdorfista on varhaisin kirjallinen maininta vuodelta 1191 muodossa "alstorp". Alsdorf kuului Limburgin herttuakuntaan vuoteen 1789. Hoengen, Schaufenberg ja Warden kuuluivat Jülichiin ja Ofden Wilhemsteinin hallintoalueeseen. 1800-luvun alun ranskalaisvallan jälkeen Alsdorfin nykyiset kaupunginosat liitettiin ensimmäisen kerran samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen, eli Aachenin hallintopiiriin. Alsdorf teollistui voimakkaasti 1800-luvun puolenvälin jälkeen kaivostoiminnan myötä. 1900-luvun taitteessa se oli kasvanut neljän tuhannen asukkaan teollisuusyhteisöksi. Kaivoskauden vakavin onnettomuus sattui lokakuussa 1930: tuolloin tapahtui räjähdys, jossa kuoli 271 ihmistä. Kaupunkioikeudet Alsdorf sai 1950. Kaivostoiminnan tyrehtyminen 1900-luvun loppua kohden johti suurtyöttömyyteen ja rakennemuutokseen. Sittemmin Alsdorf on pyrkinyt nostamaan profiiliaan etenkin kulttuurikaupunkina.[3]
Alsdorfin historiallista arkkitehtuuria edustavat muun muassa keskiaikainen Burg Alsdorf keskikaupungilla ja katolinen kirkko St. Castor, joka valmistui toukokuussa 1964. Kaivosteollisuuden aikakauden merkittävin laitos oli Grube Anna, jonka omisti Eschweiler Bergwerks-Verein. Sen alueella on nykyisin Annapark eli Annanpuisto. Historiallisesta teollisuusmiljööstä on säilytetty muun muassa vesitorni.
Talous ja liikenne muokkaa
Alsdorfiin on asettunut yrityksiä, jotka saavat lisäarvoa läheisestä Aachenin teknillisestä korkeakoulusta sekä kaupungin sijainnista Alankomaiden ja Belgian rajan tuntumassa. Aachenin alueella operoivan Euregio-radan paikallisjunat pysähtyvät Alsdorfin liikennepaikoilla. Moottoritie BAB 44 kulkee Alsdorfin itäosan halki. Se risteää BAB 4:n kanssa Alsdorfin eteläpuolella. Alsdorfin kautta kulkee 470-kilometrinen pyöräilyväylä Wasserburgen-Route, jonka varrella sijaitsee lukuisia historiallisia vesilinnoja.
Lähteet muokkaa
- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 12.5.2020.
- ↑ Entfernung von Aachen nach_ Luftlinie.org. Viitattu 12.5.2020.
- ↑ Geschichte der Stadt Alsdorf.de. Stadt Alsdorf. Viitattu 12.5.2020.
