Alkuroni

Alkuroni
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-[(1S,9Z,11S,13S,17S,25Z,27S,33S,35S,36S)-38-(2-hydroksietylideeni)-14,30-bis(prop-2-enyyli)-8,24-diatsa-14,30-diatsoniaundekasyklo[25.5.2.211,14.11,26.110,17.02,7.013,17.018,23.030,33.08,35.024,36]oktatriakonta-2,4,6,9,18,20,22,25-oktaen-28-ylideeni]etanoli
Tunnisteet
CAS-numero	23214-96-2
ATC-koodi	M03AA01
PubChem CID	5311001
DrugBank	DB13648
Kemialliset tiedot
Kaava	C44H50N4O2
Moolimassa	666,88
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	?
Metabolia	?
Puoliintumisaika	virtsan mukana
Ekskreetio	?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	?

Alkuroni (diallyylibisnortoksiferiinidikloridi, Alloferin) on eräs kuraren tyyppinen lääkeaine, jota kutsutaan lihasherpauttajaksi eli lihasrelaksantiksi. Ainetta valmisti Roche. Sillä voidaan helpottaa spastisia lihasten jännitystiloja: sitä on käytetty leikkauksissa, sillä se laukaisee lihastonusta. Aine ei itsessään ole sedatiivi – eli se ei puuduta tai nukuta, vaan lamaannuttaa lihaksia. Alkuronin ainut käyttökohdealue on ollut kirurgia.

Alloferinia oli saatavilla vain lääkeampulloina yksinomaan; á 5 mg/ml. Yksi 2 ml lääkeampulli sisälsi 10 mg vaikuttavaa lääkeainetta.

Alloferin on ollut käytössä ainakin 1970-luvulla. Sen jälkeen ovat tämän lääkkeen käytön korvanneet: rokuroni, vekuroni ja pankuroni. Alloferinin eduiksi on laskettu sen tehokkuus eli voimakkuus, noin kaksinkertainen d-tubokurariiniin nähden; sekä d-tubokurariinia puolta lyhyempi vaikutusaika. Lääkkeen vastavaikuttajia ovat atropiini ja neostigmiini.

Lähteet

• Halldin, Matts: Nukutus ja puudutus. Wsoy/SHKS, Helsinki/Porvoo 1971. Ei isbn-tunnusta. Alkuteos ruotsiksi: Narkos och bedövning. (s. 199–200.)