Alfred Sarva
Alfred Sarva, sukunimi aik. Lindström (14. helmikuuta 1877 Kiikka − 14. syyskuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen juristi ja korkeimman oikeuden oikeusneuvos.[1]
Sarvan vanhemmat olivat ylireviisori Alfred Lindström (1832−1893) ja Sofia Amalia Rydman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1895 Suomalaisesta normaalilyseosta ja suoritti oikeustutkinnon ja ylemmän hallintotutkinnon Helsingin yliopistossa 1899. Sarva sai varatuomarin arvon 1903.[1][2]
Sarva oli senaatin kopistina vuodesta 1902, oikeusosaston kanslistina vuodesta 1909 ja oikeusosaston protokollasihteerinä 1917, korkeimman oikeuden vanhempana oikeussihteerinä 1918−1920 ja oikeusneuvoksena vuodesta 1920 alkaen. Ennen vuotta 1918 hän oli useita vuosia valtiopäivien lakivaliokunnan sihteerinä ja 1919−1921 lainvalmistelukunnan kolmannen osaston vanhempana jäsenenä. [1][3]
Alfred Sarva oli naimisissa vuodesta 1902 filosofian maisteri, opettaja Elsa Rydmanin (1879−1947) kanssa. [4] Alfred Sarvan veli oli rehtori ja oppikirjojen tekijä Gunnar Sarva.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Alfred Lindström (Sarva)
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Alfred Lindström. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 25.1.2020.
- ↑ 50 vuotta, Helsingin Sanomat, 14.02.1927, nro 44, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Elsa Rydman
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Gunnar Sarva