Avaa päävalikko
Mantere–Sarvan Suomen historia kansakouluille on ilmestynyt 1915.

Väinö Gunnar Sarva, vuoteen 1914 Lindström (7. lokakuuta 1879 Kiikka13. maaliskuuta 1952 Helsinki[1][2]) oli suomalainen rehtori ja oppikirjojen tekijä.

Sarvan vanhemmat olivat ylireviisori Alfred Lindström ja Sofia Amalia Rydman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1898 Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1902, lisensiaatiksi 1905 ja tohtoriksi 1915.[2]

Sarva oli Porvoon suomalaisen yhteiskoulun lehtori ja johtaja vuosina 1905–1909, Viipurin suomalaisen reaalilyseon historian ja suomen kielen lehtori vuosina 1909–1911[3],Suomalaisen normaalilyseon lehtori 1911–1924 sekä samanaikaisesti 1919–1924 Helsingin Koelyseon rehtori, kouluneuvos 1924–1949 ja kouluhallituksen oppikirjaosaston päällikkö 1939–1949. Hän sai professorin arvonimen 1949. Hän julkaisi historian oppikirjoja, joista tunnetuimpia ovat olleet hänen Oskari Mantereen kanssa kirjoittamansa, vielä 1960-luvulla käytössä olleet Keskikoulun yleinen historia I–II (1915–1916) ja Keskikoulun Suomen historia (1918).[1] Vuodesta 1930 Sarva oli Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen.[3]

Sarva oli naimisissa 1907-1947 Toini Elisabeth Kekonin (k. 1947) kanssa. [2] Toini Sarvan veli oli jääkärikenraalimajuri Heikki Kekoni.[4] Gunnar Sarvan veli oli Korkeimman oikeuden oikeusneuvos Alfred Sarva (1877–1933).[3] Gunnar Sarva on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.[5]

TeoksiaMuokkaa

Nimellä Gunnar Lindström:

  • Skotlannin ja Englannin yhdistyminen Suur-Britannian kuningaskunnaksi. Kansanvalistus-seuran toimituksia 126. Mikkeli 1903
  • Suomen kaupasta Aleksanteri I:sen aikana. I, Järjestymisvuodet 1808-1812, väitöskirja. Weilin & Göös, Helsinki 1905
  • Miten ruotsinkieli tuli valtakieleksi Suomenmaassa? : pääasiallisesti Julius Krohnin "Suomen kirjallisuuden vaiheiden" mukaan. Tekijä, Helsinki 1906
  • Taloudellinen aikakausi Suomen historiassa. WSOY 1906
  • Rydman: elämäkerrallisia tietoja Rydman-nimisten sukujen jäsenistä. Agricola kustannus, Helsinki 1909

Nimellä Gunnar Sarva:

  • Kansakoulun Suomen historia ; kirjoittaneet Oskari Mantere ja Gunnar Sarva. Kirja, Helsinki 1915
  • Kansakoulun yleinen historia ; tekijät Oskari Mantere ja Gunnar Sarva. WSOY 1916
  • Keskikoulun yleinen historia : oppi- ja lukukirja : keski- ja tyttökouluille sekä seminaareille. 1, Vanha ja keskiaika ; tekijät Oskari Mantere ja Gunnar Sarva. WSOY 1915, 24. painos 1962
  • Keskikoulun yleinen historia : oppi- ja lukukirja : keski- ja tyttökouluille sekä seminaareille. 2, Uusi aika ; tekijät Oskari Mantere ja Gunnar Sarva. WSOY 1916, 21. painos 1955
  • Suomen pääsy Jäämerelle : selonteko kysymyksen aikaisemmista vaiheista ; senaatin kulkulaitostoiminnan toimesta laatinut Gunnar Sarva. Senaatin kirjapaino, Helsinki 1917
  • Suomen historiallisten kuvien selityksiä. I. Koulutarpeiden keskusliike, Helsinki 1919
  • Viro ja virolaiset ; toim. Gunnar Sarva A. Hankon ym. avulla. WSOY 1919
  • Historian oppikirja : kansakouluja varten. Edellinen osa ; tekijät Oskari Mantere ja Gunnar Sarva. Kirja, Helsinki 1925
  • Historian oppikirja : kansakouluja varten. Jälkimmäinen osa ; tekijät Oskari Mantere ja Gunnar Sarva. Kirja, Helsinki 1926
  • Historian oppikirja : kansakouluja varten : opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaan uudistettu laitos ; tekijät Oskari Mantere ja Gunnar Sarva. Kirja, Helsinki 1927, 24. painos 1957
  • Historian oppikirja keskikouluille. 1, Vanha ja keskiaika ; tekijät Oskari Mantere ja Gunnar Sarva. WSOY 1934
  • Historian oppikirja keskikouluille. 2, Uusi ja uusin aika ; tekijät Oskari Mantere ja Gunnar Sarva. WSOY 1935
  • Historian oppikirja lukioluokkia varten. 1 osa, Vanha ja keskiaika ; tekijät Gunnar Sarva, K. V. Niemi. WSOY 1939
  • Historian oppikirja lukioluokkia varten. 2 osa, Uusi ja uusin aika ; tekijät Gunnar Sarva, K. V. Niemi. WSOY 1944
  • Rydman : Rydman-suku : Anders Eriksson Rydmans avkomlingar ; koonnut Gunnar Sarva. Helsinki 1952

LähteetMuokkaa

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 1089
  2. a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  3. a b c Iisakki Laati ym. (toim.): Kuka kukin oli 1900–1961,s. 454. Helsinki: Otava, 1961.
  4. Kuka kukin oli 1900-1961, s. 242.
  5. Voitto Viro: Vanha hautausmaa: Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas (2. uudistettu laitos), s. 145. Helsinki: Otava, 1993.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.