Alfons Almi
Alfons Aleksander Almi (vuoteen 1934 Alm; 20. elokuuta 1904 Helsinki – 22. helmikuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen tenori ja oopperanjohtaja.
Elämä muokkaa
Työskenneltyään aluksi meijerialalla Almi opiskeli vuodesta 1933 lähtien laulua muun muassa Hanna Granfeltin johdolla. Hän lauloi Suomalaisessa oopperassa 1930- ja 1940-luvulla useita merkittäviä tenorirooleja. Vuonna 1952 hänestä tuli oopperan talouspäällikkö ja muiden johtotehtävien kautta pääjohtaja vuosiksi 1956–1971. Vuonna 1971 hän jäi eläkkeelle johtajanvirasta ja ryhtyi lähes päätoimisesti hankkimaan Suomeen uutta ajanmukaista oopperataloa. Almi oli mukana oopperatalon peruskiven muurauksessa 1988 sekä vielä harjannostajaisissa 1990, muttei enää ehtinyt nähdä talon vihkiäisnäytäntöä 30. marraskuuta 1993.
Alfons Almille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1967 ja säveltaiteilijain valtionpalkinto vuonna 1987. Aleksis Kiven Seuran Eskon puumerkki -palkinnon hän sai 1983.[1]
Almi kunnostautui jatkosodassa useissa eri tehtävissä, muun muassa II/KTR 7:n suorasuuntaustykkijaoksen johtajana. Almi tuhosi runsaasti yli 100 vihollisen erilaista pesäkettä. Kannaksen Ryhmän komentaja kenraaliluutnantti Harald Öhquist esitti Almin palkitsemista Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristillä 18. kesäkuuta 1942. Ylipäällikkö Mannerheim ei kuitenkaan hyväksynyt esitystä.[2] Myöhemmin kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari, kenraalimajuri Aaro Pajari yritti vaikuttaa Mannerheimiin Almin asiassa vielä 12. joulukuuta 1944 ja kirjoitti ylipäällikölle kirjeen. Mannerheim ei jostain syystä edes vastannut Pajarin lähettämään kirjeeseen. Ritariesitystä ei myöskään otettu uudelleen käsittelyyn.
Almin puoliso oli balettitanssija ja baletinjohtaja Doris Laine.
Lähteet muokkaa
- Haapanen, Toivo ym. (toim.): Musiikin tietokirja (2. painos), s. 21 ja täydennysliite, s. 4. Otava: Helsinki 1957.
- Hurmerinta, Ilmari – Viitanen, Jukka: Suomen puolesta: Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Gummerus: Jyväskylä 2004. ISBN 951-20-6224-0.
- Koivisto, Juhani: Alfons Almin taistelut: Elämäntarina viidessä näytöksessä. Aurinko Kustannus 2016.
Viitteet muokkaa
- ↑ Eskon puumerkin saajat Aleksis Kiven Seura. Viitattu 12.10.2016.
- ↑ Hurmerinta–Viitanen 2004: 506.
Aiheesta muualla muokkaa
- Hirvensalo, Eeva: Almi, Alfons (1904–1991). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.3.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Alfons Almin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
- YLE. (Arkistoitu – Internet Archive) Sininen laulu -sarja.
- Itse asiassa kuultuna, tv-haastattelu vuodelta 1981, 59 min, Yle Areena.