Alavuden työväentalo
Alavuden työväentalo on Alavudella sijaitseva työväentalo.
| Alavuden työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Alavus |
| Valmistumisvuosi |
1. talo: 1904 2. talo: 1927 |
 |
|
Historiaa muokkaa
Alavuden ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin 7.2.1904 kokouksen pöytäkirjan mukaan klo 15.30 Wuolteen talossa Alavuden Puutavara Oy:n työväelle sekä ammattilaisille. Jäsenistöön kuului muitakin kyläläisiä. Oman työväentalon rakentaminen päätettiin yhdistyksen johtokunnan kokouksessa aloittaa 29.7.1904. Maaliskuun 3. päivänä 1907, ennen Suomen ensimmäisiä eduskuntavaaleja, jotka pidettiin 15-16.3.1907, yhdistys muutti nimekseen Alavuden työväenyhdistys. Yhdistys liittyi 1.7.1907 Suomen Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Yhdistys oli silloin muuttanut jo uudeksi nimekseen Alavuden Aseman Työväenyhdistys, koska Alavudella oli muitakin työväenyhdistyksiä. Aseman yhdistys päätti 23.2.1969 muuttaa nimekseen Alavuden Sosialidemokraatit ry, koska seudun muiden yhdistysten toiminta oli hiipunut ja työväentalojen toiminta lopetettu.[1]
Rakennus muokkaa
Yhdistyksen rakennustoimikunnan toimesta työväentalo valmistui talkoin vuokratontille 19.11.1904, jolloin pidettiin yhdistyksen ensimmäinen kuukausikokous omassa talossa. Alavuden Puutavara Oy:n työväenyhdistyksen uusi talo oli Pohjanmaan maakunnan ensimmäinen varta vasten rakennettu työväentalo. Vuonna 1904 rakennetun talon paikalle valmistui syyskuussa 1927 uusi hyvin toimiva työväentalo, jonka urakoitsijana toimi Elias Aro. Suomen sotien rauhan jälkeen työväentalon lattia uusittiin "ensiluokkaiseksi", niin että se sopi kaikenlaisille harrastuksille. Äänekosken työväenyhdistykseltä ostettiin keväällä 1948 "upeat" teatterituolit, rakennuksen katto korjattiin ja sähköt uusittiin. Vuonna 1952 Oy Swanljungin Tehtaat päätti lahjoittaa vuokratontin yhdistyksen omaksi, mutta päätös toteutui vasta vuonna 1955. Ennen yhdistyksen 80-vuotisjuhlia rakennus päätettiin maalata uudelleen. Kokouksen yhteisäänestyksen 19.6.1984 talo päätettiin maalata ei-punaiseksi, joten työväentalo maalattiin hiekanruskeaksi.[1]
Toimintaa muokkaa
Lokakuussa 1904 yhdistys suunnitteli soittokunnan perustamista, joten päätettiin selvittää torvien hintaa. Samalla päätettiin järjestää iltamat sekä ottaa ohjelmaan näytelmä Kissaviikolla. Talossa oli tila lukutuvalle, jonne tilattiin joukko sanoma- ja aikakauslehtiä. Tammikuussa 1905 päätettiin pitää pääsiäisenä arpajaiset, joiden voittoja valmistamaan valittiin 48 henkilöä. Mutta maakunnan kuvernööri ei antanutkaan yhdistykselle arpajaislupaa. Arpajaiset siirtyivät Marian päivälle 1906. Kirjasto perustettiin vuonna 1906. Kuoronsa säestykseksi yhdistys osti pianon tohtori Huttuselta 250 markalla. Alavuden aseman työväentalossa toimi Arvo Sepänmaa näytelmätoiminnan ohjaajana. Niinpä vuonna 1917 työväentalossa oli yhteensä 54 näytelmä- ja iltamatapahtumaa.[1]
Tammikuussa 1905 päätettiin perustaa Alavuden Osuuskauppa, jossa vuoden lopussa oli 99 jäsentä. Kauppa muutti nimensä Alavuden Osuusliikkeeksi vuonna 1924, koska SOK (Suomen Osuuskauppakeskus) oli erottanut kaupan jäsenyydestään kansalaissodan jälkeen. Urheiluseura Alavuden Kipinä perustettiin työväentalossa 7.5.1919. Seurassa harjoiteltiin voimistelua, painia, hiihtoa ja yleisurheilua. Syksystä 1939 työväentalo oli varattuna sotilasmajoitukseen Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Lisäksi yhdistys oli päättänyt varata talon "mahdolliseen väestönsiirron aikaiseen majoitukseen ja muonitukseen".[1]
Sotien jälkeen Alavuden Sos.-dem. Nuoriso-osasto sekä Alavuden Nuoret Kotkat toimivat työväentalon tiloissa. Työväentalon disko- ja bingotoiminnat vetävät kiinnostuneita mukaan toimintoihin yhä. Alavuden Eläkkeensaajat ry. on kokoontunut työväentalossa ohjelmatapahtumiensa merkeissä edelleen vuodesta 1974. Alavuden työväentaloa käytetään edelleen monenlaisiin juhliin ja toimintoihin.[1]