Alaniinimaailma (englanniksi Alanine World Hypothesis tai Alanine World Model) on ajatus, jonka mukaan geneettinen koodi oli alussa nykyistä yksinkertaisempi: emäkset guaniini, ja sytosiini koodasivat alaniinia ja muutamaa muuta aminohappoa. Jo kahden emäksen koodi mahdollisti nukleiinihappojen synteesin.

Alaniininaailma ja sille vaihtoehtoisia maailmoja.

Alaniinimaailma oli ehkä silta rna-maailmasta maailmaan, jossa oli nukleiinihappojen lisäksi myös proteiineja.

Koodi kehittyi eteenpäin ensin kolmen ja sitten nykyiseksi neljän emäksen koodiksi.[1] Pidempää koodia tarvittiin mutkikkaampien molekyylien ja solun rakenteisiin.[2]

Alaniinilmaailmassa guaniini ja sytosiini koodaavat neljää aminihappoa: alaniini, glysiini, proliini ja ornitiini, joka on nykyisin arginiini.[2]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Anticipating alien cells with alternative genetic codes: away from the alanine world!. Current Opinion in Biotechnology, 1.12.2019, nro 60, s. 242–249. doi:10.1016/j.copbio.2019.05.006. ISSN 0958-1669. Artikkelin verkkoversio. en
  2. a b Vladimir Kubyshkin, Nediljko Budisa: The Alanine World Model for the Development of the Amino Acid Repertoire in Protein Biosynthesis. International Journal of Molecular Sciences, 5.11.2019, nro 21. PubMed:31694194. doi:10.3390/ijms20215507. ISSN 1422-0067. Artikkelin verkkoversio.