Aktinoliitti (Ca2(Mg,Fe)5Si8O22(OH)2) on sädekivi ja amfiboliryhmän mineraali.[1] Aktinoliitti ja tremoliitti ovat samanlaisia kemiallisen rakenteensa perusteella.[1] Tremoliitti ja ferroaktinoliitti muodostavat isomorfisen seossarjan.[1][2]

Kuitumaisia aktinoliittikiteitä.
Aktinoliittikiteitä (tummanvihreä) kvartsissa (ruskea ja vaalea). Näyte Helsingin Jakomäestä.

Kidejärjestelmältään aktinoliitti on monokliininen, ulkonäöltään kuitumainen tai sälöinen. Väriltään aktinoliitti on vihreästä tummanvihreään. Viiru on valkoinen tai heikosti vihreä. Kovuus on 5,5–6 Mohsin asteikolla ja ominaispaino on 2,9–3,0 g/cm³.[1] Bunsenlampulla kuumennettaessa mineraali värjää liekin vihreäksi, ja se myös sulaa kaasuliekissä. Tästä syystä aktinoliitti ei ole yhtä hyvä lämpöeriste kuin muut asbestimineraalit. Aktinoliitti ei myöskään liukene happoihin.[3]

Aktinoliittia esiintyy yleisesti runsaskalsiumisissa ja -magnesiumisissa metamorfisissa kivissä ja syväkivissä, ja se on hyvin yleinen mineraali.[3][2]

Mainittavia esiintymisiä Suomessa ovat muun muassa Kuhmo, Kisko, Siilinjärvi ja Koli.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d * Schumann, Walter, 1993: Kivet ja mineraalit. Helsinki: Otava ISBN 951-1-10207-9
  2. a b c Kai Hytönen: Suomen mineraalit
  3. a b David & Charles - A naturetrek guide: Minerals and gemstones of the world

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.