Aksel Larsen

Aksel Larsen (5. elokuuta 189710. tammikuuta 1972) oli tanskalainen poliitikko. Hän toimi kommunistisen puolueen puheenjohtajana vuosina 1932–1958, mutta joutui erotetuksi tuomittuaan Neuvostoliiton toiminnan Unkarin kansannousussa.

Aksel Larsen

Valimotyöläinen Lange liittyi vuonna 1919 sosialidemokraattiseen puolueeseen, mutta vaihtoi vuotta myöhemmin kommunistien leiriin. Hänet valittiin parlamenttiin ensi kerran 1924. Saksalaismiehityksen aikana hänet vangittiin, ja hän virui Sachsenhausenin ja Neuengammen keskitysleireillä vuoteen 1945 saakka. Larsen oli vuonna 1945 salkuton ministeri Vilhelm Buhlin johtamassa kokoomushallituksessa.[1]

Vuonna 1959 Larsen perusti sosialistisen kansanpuolueen, joka menestyi saman vuoden vaaleissa erinomaisesti (150 000 ääntä, 11 paikkaa), vaikka Larsen joutui auto-onnettomuuden takia johtamaan kampanjaa vuodepotilaana eikä puolueella ollut omaa sanomalehteä käytössään.[1] Larsen johti puoluetta vuoteen 1968. Parlamentin jäsenenä hän pysyi kuolemaansa saakka.

LähteetMuokkaa

  1. a b Möller, Knud: ”Larsen, Aksel (1897)”, teoksessa Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.