Akantit
Akantit (Acanthus) on lämpimässä ilmastossa viihtyvien kukkivien kasvien suku, johon kuuluu noin 30 lajia. Useimmat kasvavat villeinä Välimeren seudulla tai Aasiassa. Muutamia lajeja viljellään koristekasveina.
| Akantit | |
|---|---|
 Acanthus hungaricus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Akanttikasvit Acanthaceae |
| Suku: |
Akantit Acanthus L.[1] |
| Katso myös | |
TuntomerkitMuokkaa
Akantit kasvavat noin metrin korkuisiksi. Niiden lehdet ovat huomiota herättävän kookkaita ja piikkisiä. Verhiön suojuslehdet ovat myös piikkisiä. Kukat sijaitsevat pitkissä ja tiheissä tähkissä; violetinvärinen verhiö näyttää kukan ylähuulelta; teriö on valkoinen, vaaleanpunainen tai malvanvärinen.[2]
LajejaMuokkaa
- Acanthus balcanicus (syn. Acanthus hungaricus) – balkaninakantti[3]
- Acanthus eminens – afrikanakantti
- Acanthus mollis – kreikanakantti
- Acanthus spinosus – piikkiakantti
- Acanthus syriacus – syyrianakantti[3]
- Acanthus ebracteatus – rauta-akantti
Lajeista balkaninakantti, kreikanakantti ja piikkiakantti ovat kotoisin Välimeren maista.[2]
KäyttöMuokkaa
Akantin lehtiä jäljittelevä koristekuvio on yleinen ornamentti, muun muassa korinttilaisen pylvään kapiteelissa.[4]
Trooppisen Aasian akanttilajia rauta-akanttia (Acanthus ebracteatus) käytetään paikallisesti yskänlääkkeen aineosana.[2]
LähteetMuokkaa
- Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 1. Keuruu 1979. ISBN 951-1-05098-2.
ViitteetMuokkaa
- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ a b c Kasvien maailma 1, s. 51.
- ↑ a b Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ Acanthus technologies (englanniksi)