Akanakanava

suomalainen televisiosarja

Akanakanava on suomalainen television viihdeohjelmasarja keväältä 1971. Se on kuvitteellisen tasavallan monopolitelevision tuotantoa. Ohjelmasarjan alaotsikkona oli ”Vierasta ainetta valtakunnanverkossa”. Tekijät ilmoittivat, että ”ohjelma kertoo omituisista tapahtumista hätkähdyttävillä uutisillaan ja muun muassa urheiluruudussaan”. Akanakanavan kohokohtia olivat Seppo Lindqvistin luomat nuket ohjelman nukkehallituksessa. Akanakanavan Helsingin ulkomaankirjeenvaihtaja kertoi uutisia pienen maan pääkaupungista. [1] Ohjelman isäntänä oli Tarmo Manni ja muina vakioesiintyjinä Esa Pakarinen, M.A. Numminen ja Sulevi Peltola. Vierailijoina nähtiin muun muassa Tuulikki Eloranta ja Mauno Blomqvist. [2] Nukketeatterin poliitikkojen äänenä toimi Reijo Salminen.

Akanakanavaa tuotti TV1:n Viihdetoimitus. Ohjelman toimittajat ja ohjaajat olivat Erkki Pohjanheimo ja Seppo Seppälä. Ohjelmasarja sijoittui lauantain myöhäisiltaan, ja se oli niin sanottu ”open end” -ohjelma eli sen kesto oli etukäteen määrittelemätön.

Ohjelmasarjaa lähetettiin kerran kuussa. Ensimmäinen osa oli 15.1.1971 ja viimeinen 22.5.1971. [3]

Television ohjelmaneuvosto reagoi

muokkaa

Akanakanavan nukketeatterin tutunoloisten nukkeministerien puheet ja päätökset herättivät huomiota ennen muuta Yleisradion television ohjelmaneuvostossa 15.1.1971, missä ohjelmasarjan osat vaadittiin jatkuvaan ohjelmaneuvoston ennakkokatseluun. Ohjelmaneuvoston kokouksessa äänestettiin julkilausumasta, jonka alkuosan mukaan ”ohjelmaneuvosto katsoo television viihdeohjelmien tehtävänä olevan tarjota katsojakunnalle sen haluamaa ja sopivaksi kokemaa ajanvietettä. Niitä ei saa valmistaa puoluepoliittisia, kaupallisia tai muita ryhmäetuja ajamaan”. Loppuosassa todetaan, että ”koska viimeaikaiset kokemukset poliittisluontoisista, osallistuvista viihdeohjelmista ovat osoittaneet niiden muodostuvan enemmän poliittisten kiistojen aiheuttajiksi kuin viihteen tarjoajiksi, ohjelmaneuvosto hyväksyy tässä vaiheessa vain myöhäisviihdeohjelman Akanakanava ensimmäisen esityskerran ja päättää sen jälkeen ohjelmasarjan jatkosta”. Ohjelmaneuvostonjäsenen Pauli Burmanin (SDP) ehdotti loppuosan poistamista. Se meni äänestykseen, ja koko lausuma hyväksyttiin oikeiston äänin 6-5. [4] Kuitenkaan Yleisradion ohjesäännössä ei ole minkäänlaista mainintaa siitä, että ohjelmaneuvosto voisi kesken ohjelmakauden puuttua sarjaohjelmiin. Ohjelmaneuvoston tehtävänä on kausisuunnitelmien hyväksyminen tai hylkääminen ja jälkiarvostelu. [5]

Ohjelmasta kirjoitettua

muokkaa

Jaakko S. Tola, Helsingin Sanomat 4.2.1971. Televisiosta nähtyä: ”…Miten tärkeän hallitseva osuus tämäntyyppisissä ohjelmissa on vetäjällä, sen näytti Tarmo Manni täysin vakuuttavasti. Perusteellisen ammattitaitoinen näyttelijä, joka on kylliksi originelli osatakseen myös sopeutua muuallekin kuin näyttämölle, on lähes korvaamaton.” [6]

Maija Hollmen, Helsingin Sanomat 29.3.1971: Kotimaista muotoilua. Nukkehallitus: ”Akanakanavalla esiintyvä nukkehallitus on ehtinyt kevään aikana ilahduttaa monia. Nukkien tekijä on sarjakuvistaan tunnettu Seppo Lindqvist, helsinkiläinen taiteilija, jolla aluksi ei tuntunut tie aukeavan mistään, mutta joka on sitkeästi ajanut omaa linjaansa ja menestynyt maan ulkopuolellakin.[7]

Jukka Kajava, Helsingin Sanomat 1.3.1971: Fiikus ja vuokralaiset: ”…ykkösverkon huippuikävystyttävää Akanakanavaa odotellessa.[8]

Lähteet

muokkaa
  1. Helsingin Sanomat, 30.1.1971, Televisio: ”Akanakanava”. Viitattu 30.10.2020.
  2. Helsingin Sanomat 27.2.1971, Radio ja televisio: ”Vieras aine virtaa jälleen.” Viitattu 30.10.2020.
  3. Helsingin Sanomat 22.5.1971, Radio ja televisio. Viitattu 30.10.2020.
  4. Helsingin Sanomat 16.1.1971: ”Tv:n ohjelmaneuvosto päätti: Viihdeohjelman joka jakso on hyväksyttävä ennalta.” Viitattu 30.10.2020.
  5. Yleisradion historia 1949-1996, Raimo Salokangas: Aikansa oloinen, s. 267. ISBN 951-43-0714-3
  6. Helsingin Sanomat 4.2.1971, Radio ja televisio. Jaakko S. Tola: ”Televisiosta nähtyä.” Viitattu 30.10.1971.
  7. Helsingin sanomat 29.3.1971: ”Kotimaista muotoilua”. Viitattu 30.10.2020.
  8. Helsingin Sanomat 1.3.1971, Radio ja televisio: ”Fiikus ja vuokralaiset.” Viitattu 30.10.2020